Kesälomani hujahti kaverin kanssa kiertäessä ympäri Eurooppaa. Ehdin nähdä, tehdä ja kokea budjettimatkallani niin paljon, että sulateltavaa riittänee vielä pitkäksi aikaa. Täällä Kulttuurikuurissa palataan silti heti ensi viikosta lähtien takaisin Suomen kulttuurimenoihin, ja luvassa on ainakin kesäteatteria. Tässä sitä ennen kuitenkin jokunen tärppi matkan varrelta Euroopasta.
Avaramielisen lempipaikka: Amsterdam. Tämä kaupunki hurmaa ainutlaatuisella tunnelmallaan: tuntuu, että Damissa mikä tahansa on mahdollista! Tee kuten paikalliset ja hyppää polkupyörän selkään. Vuokrapyörällä pääsee kätevästi ja varsin edullisesti paikasta toiseen. Itse tosin arastelin aivan keskustassa fillarointia ihmispaljouden takia.
Nähtävää on paljon, joten ainakin viikonloppumatkalainen joutuu kohtaamaan runsaudenpulan. Omat valintani: Anne Frankin talo koskettaa, sillä siellä pääsee kiertämään tilat, joissa Frank piileskeli toisen maailmansodan aikana ja kirjoitti kuuluisan päiväkirjansa. Jonottamaan voi tosin joutua jopa tuntikausia.
Van Gogh -museo puolestaan tarjoaa suorastaan ähkyyn asti tietoa mielenkiintoisesta taiteilijapersoonasta eri kanteilta. Amsterdamissa on myös pienehkö ja persoonallinen kissamuseo, joka voi olla vierailun arvoinen kissafaneille mutta ei ehkä innosta heitä, joita katit eivät nappaa.
Suosittelen kanavaristeilyä tai vähintäänkin omatoimista veneilyä. Punaisten lyhtyjen aluettakin kannattaa käydä katsomassa jo sen takia, että alue pakottaa miettimään omaa suhtautumista prostituutioon. Kannattaa varata reilusti aikaa myös rentoon fiilistelyyn ja veden ääressä istuskeluun. Puistot ovat viihtyisiä mutta ainakin kesällä ruuhkaisia, niin kuin koko kaupunki. Turistipaljous olikin ainoa asia, josta en Amsterdamissa oikein pitänyt.
Unkarin helmi: Budapest. Eläväinen ja hauska kaupunki tarjoaa jokaiselle jotakin. Gellértinvuorelle nouseminen jalkaisin on helteisenä päivänä hikistä puuhaa, mutta vaiva palkitaan huipulta avautuvilla huikeilla maisemilla yli kaupungin.
Nähtävä ja tehtävä ei muutenkaan varmasti lopu kesken. Kylpylät kuuluvat Budapestin kävijän pakko kokea -listalle, sillä kaupunki on kuulu mineraalilähteistään. Nautiskele ja rentoudu siis erilämpöisissä altaissa ja saunoissa kauniissa historiallisissa puitteissa. Myös shoppailumahdollisuudet ovat hyvät ja yöelämä vilkasta. Budapestin museoihin en ehtinyt tutustua.
Iloinen yllättäjä: Gdansk. Puolan pohjoisosassa sijaitseva merellinen kaupunki tuntuu omaperäiseltä ja kiintoisalta. Pitkät hiekkarannat houkuttelevat auringonottajia, ja kaupungissa pääsee ihastelemaan paljon kauniita historiallisia rakennuksia. Vaikka kirkkoja on tullut nähtyä ennenkin, oli maailman suurin tiilestä muurattu katedraali, Mariankirkko, vaikuttavaa katseltavaa. Iltakävely venyi, kun joka kulman takaa tuntui löytyvän lisää tutkittavaa.
Kävimme pikaisesti myös Krakovassa, ja minusta Gdansk tuntui sitä aidommalta ja mielenkiintoisemmalta. Hinnatkin taitavat olla himpun verran edullisemmat. Tänne pitää vielä palata paremmalla ajalla!
Luonnossa viihtyvälle: Alpit ja Tatravuoret. Voisin katsella vuoristomaisemia loputtomiin. Alppien pikkukylissä saa lomailla henkeäsalpaavan upeassa ympäristössä. Minivaltio Liechtenstein sopii rahakkaalle reissaajalle, sillä pääkaupunki Vaduzissa kebab-ravintolan pitsastakin joutuu pulittamaan 15 euroa. Sveitsin puolella kannattaa käydä ihastelemassa upean Walensee-järven maisemia. Vielä joskus haluan päästä myös ajamaan Alppien näköalareittiä, tällä kertaa se ei ikävä kyllä aikataulusyistä onnistunut.
Slovakian ja Puolan rajalla kohoavat Tatravuoret puolestaan tuskin ovat monelle suomalaisille tuttuja edes nimeltä. Tatroilla on kuitenkin mukavasti nähtävää, kuten jo 1300-luvulla perustettu pikkukylä Vlkolínec. Tämä Unescon maailmanperintökohde sijaitsee hieman hankalan matkan päässä vuorien syleilyssä. Kävimme siellä turistipalvelujen jo sulkeuduttua. Kylän yläpuolelta aukesivat upeat näkymät, ja saimme kuunnella rauhassa puron solinaa ja lintujen laulua. Tatravuorilla on paljon tarjottavaa myös patikoitsijoille.
Lopuksi vielä hirvittävä mutta tärkeä kohde: Auschwitzin keskitysleirit. Auschwitzin nimellä oli toisen maailmansodan aikana kaikkiaan kolme eri keskitysleiriä: pääleiri KL Auschwitz I, varsinainen tuhoamisleiri KL Auschwitz II – Birkenau ja työleiri KL Auschwitz III – Monowitz. Nämä kaikki sijaitsivat puolalaisen pikkukaupungin Oświęcimin lähellä noin 50 kilometrin päässä Krakovasta. Lisäksi Auschwitzilla oli 45 pienempää alaleiriä. Nykyisin Auschwitz I ja Auschwitz-Birkenau ovat museokäytössä ja Unescon maailmanperintökohde. Museossa voi vierailla opastetussa ryhmässä tai itsekseen. Sisäänpääsy on ilmainen, eikä opastuskaan maksa maltaita. Alue on laaja, joten aikaa tulee varata reilusti.
Kävimme noin 3,5 tunnin opastetulla kierroksella, jonka aikana vierailtiin niin Auschwitz I:ssä kuin Auschwitz-Birkenaussa. Vierailu oli odotetusti raskas ja jätti pysyvän muistojäljen. Vasta paikan päällä alkaa aidosti hahmottaa, kuinka järjestelmällistä ja laajaa etenkin juutalaisten murhaaminen leireillä oli, ja miten uskomattoman hirvittävistä oloista vangit ovat joutuneet kärsimään.
Kaikesta kamaluudesta huolimatta – tai ehkä juuri sen takia – jokaisen tulisi vierailla keskitysleirillä ainakin kerran elämässään. Auschwitz on lohduton muistutus siitä, miten kauheisiin tekoihin ihminen on kykenevä. Tulevienkin sukupolvien on tärkeää nähdä, millaiseen lopputulokseen viha ihmisryhmiä kohtaan voi äärimmillään johtaa.
Tässä lyhyesti joitain poimintoja reissustani. Kuulisin mielelläni myös teidän lukijoiden kokemuksia ja näkemyksiä näistä mainitsemistani paikoista. Entä olisiko vinkkejä seuraaviin matkoihin? Sen ainakin totesin jälleen kerran, että Euroopassa riittää pienellä budjetilla reissaavallekin valtavasti puuhaa ja erilaisia upeita maisemia.
Aiempia matkakertomuksiani: liftauskisa Hitchball 4000 vuonna 2014 ja 2015, Oslo osa 1 ja osa 2, Venäjä osa 1 ja osa 2, Ranska osa 1 ja osa 2. Kaikki tämän kirjoituksen kuvat ovat Kulttuurikuuri-blogin omaisuutta. Ethän kopioi niitä ilman lupaa, kiitos!
KULTTUURIKUURI 