Jokaisen suomalaisen pitäisi matkustaa ainakin kerran elämässään Venäjälle. Retki itänaapuriin avaa taatusti silmiä ja saa ajatukset liikkeelle. Lähteminen ei kieltämättä ole aina ihan helppoa viisumihässäköineen ja muine järjestelyineen, mutta vaivannäkö kannattaa.
Itse pääsin viimein toteuttamaan reissuhaaveeni Eteläsuomalaisen osakunnan opintomatkalla toukokuun puolivälissä. Viikon aikana kävimme tutkailemassa kahta erilaista Venäjää: ensin tutustuimme Moskovaan, sitten sukelsimme liki Suomen kupeessa sijaitsevaan Pietariin. Kulttuurikuuri vie teidät lukijat nyt kaksiosaiselle matkalle, jonka ensimmäinen kohde itänaapurimme pääkaupunki Moskova.
Venäjälle matkaavan kannattaa ehdottomasti opetella kyrilliset aakkoset, sillä muuten jo paikasta toiseen suuntaaminen voi osoittautua haastavaksi. Aakkoset tosin alkavat pikkuhiljaa jäädä mieleen väkisinkin, kun tavaa esimerkiksi metroasemien nimiä. Englantia ei tunnu puhuvan käytännössä kukaan, joten venäjän alkeista ja sujuvasta elekielestä on selvää hyötyä. Yllättävän hyvin ummikkokin kyllä pärjäsi. Tavalliset kohteliaisuussanat on tietysti hyvä hallita, niin kuin kaikkialla muuallakin maailmassa.
Moskovassa on todella paljon nähtävää, emmekä ehtineet näin lyhyellä reissulla tutustua kaupunkiin kuin pintaa raapaisten. Punainen tori on tietysti paikka, jonne jokaisen turistin tulee suunnata. Torilla sijaitsee myös yksi Moskovan suosikeistani, hauskan värikäs ja epäsymmetrinen Pyhän Vasilin katedraali, jota kannattaa käydä kurkkaamassa myös sisältä.
Kreml on myös pakollisten nähtävyyksien listalla. Monia merkkihenkilöitä, kuten Josif Stalin ja Otto Wille Kuusinen, on haudattu joko muuriin tai sen edessä olevaan kalmistoon, ja muurin vieressä on myös Leninin mausoleumi. Linnoituksen sisällä puolestaan sijaitsevat muun muassa Venäjän merkittävimmät hallintoelimet. Kremlissä on myös useita kirkkoja. Kävimme katsomassa niitä, ja ne olivatkin toinen toistaan vaikuttavampia.
Opintomatkan virallisina ohjelmanumeroina ehdimme vierailla myös Suomen-suurlähetystössä ja yliopistossa ja nähdä muun muassa valkoisena ja kultaisena loistavan Kristus Vapahtajan katedraalin. Vapaa-ajalla kävin tutustumassa kavereiden kanssa myös muutamaan paikkaan, joita voin suositella lämpimästi kaikille.
Ensinnäkin metrolla pääsee melko lähelle kuuluisaa Varpusvuorta, josta näkee pitkälle kaupungin yli. Vaikka satoi kaatamalla ja tuuli riepotteli sateenvarjoja, oli näköalapaikalla useita hääpareja juhlistamassa suurta päiväänsä. Kirjastosta lainaamassani matkaoppaassa lukee, että kirjailija Anton Tšehov on sanonut: ”Jos haluaa ymmärtää Venäjää, on tultava tänne ja katsottava Moskovan yli.” En kokenut suurta valaistumista kukkulalla, mutta olihan se hienoa katsoa kaupunkia korkealta. Selkeällä säällä näkymät ovat varmasti todella upeat.
Aivan lähistöllä sijaitsee myös Moskovan valtionyliopiston päärakennus, joka on ehdottomasti näkemisen arvoinen: ehkä isoin rakennus, jonka olen koskaan nähnyt! Yliopisto on suurin Stalinin rakennuttamista pilvenpiirtäjistä eli Stalinin hampaista ja toi mieleen lähinnä jonkin fantasiaelokuvan linnan. Voin vain kuvitella uusien opiskelijoiden hämmennyksen lukuvuoden alussa.
Vähintään yhtä erikoinen nähtävyys on Yleisvenäläinen näyttelykeskus. 2,4 neliökilometrin alueella on noin 400 rakennusta ja paviljonkia sekä lukuisia patsaita. Alueen nimeä on muutettu useaan kertaan. Vuonna 1935 keskus perustettiin nimellä Yleisliittolainen maatalousnäyttely. Myöhemmin se suljettiin sodan takia ja avattiin uudelleen vasta vuonna 1954 nimellä Kansantalouden saavutusten näyttely. Tarkoituksena oli silloin esitellä maan parhaita saavutuksia niin teollisuudessa, tieteessä kuin maataloudessa.
Uskaltaisin väittää, että täältä löytyy mielenkiintoista hämmästeltävää ihan kaikille. Jo keskuksen koko herätti tosin minussa jopa epätoivoa, kun eihän näin valtavaan kokonaisuuteen ehtisi tutustua millään! Mekin näimme vain pikkuruisen osan keskuksesta.
Kuten moneen muuhun paikkaan, tännekin pääsi melko sujuvasti maanalaisella. Metro on Moskovassa useimmiten paitsi kätevin ja edullisin tapa liikkua paikasta toiseen, elämys jo itsessään. Asemat ovat toinen toistaan näyttävämpiä. Vuorovälit ovat lähes kaikilla linjoilla käytännössä olemattomat.
Metrolla pääsi keskustasta kätevästi myös hotellillemme. Aivan hotellin vieressä oli lauantaina isot Izmailovon markkinat ja kirpputori, joita matkaoppaatkin suosittelevat. Matkamuistot ja tuliaiset kannattaa ostaa juuri täältä! Markkinat järjestetään sokkeloisella alueella, jonka rakennukset ovat pienoismalleja Venäjän tärkeimmistä nähtävyyksistä. Koko paikka oli todella erikoinen ja hämmentävä, kuten niin moni muukin jo näkemäni kohde Moskovassa.
Myytävänä oli muun muassa perinteisiä ja uudenlaisia maatuskoja, vanhoja ikoneita, Putin-taskumatteja ja muuta Putin-tavaraa, koristetyynyjä, täytettyjä lintuja, käytettyjä armeijatarvikkeita (kukapa ei haluaisi ostaa sokatonta käsikranaattia), eriskummallisia leluja ja kaikkea muuta mahdollista ja liki mahdotonta. Muista tinkiä! Itse sain lyhyen mekon tingattua 500 ruplasta muistaakseni 200 ruplaan, kun kävin välillä kiertelemässä muualla ja palasin sitten hieromaan kauppoja.
Moskovassa on lähes 12 miljoonaa asukasta. Kaupunki tuntui täysin käsittämättömän kokoiselta, vaikka olenkin reissannut aiemmin esimerkiksi Pariisissa. Niin autojen kuin ihmisten määrä yllätti. Kaikki on valtavaa, rakennukset toinen toistaan näyttävämpiä ja korkeampia. Katselin juuri matkakuviani ja monet näkemäni paikat tuntuivat edelleen epätodellisilta.
Myös ilmapiiri oli jotenkin aivan erilainen kuin muualla. Kannattaa käydä itse katsomassa ja tuntemassa Moskovan maisemat ja tunnelmat, sanoilla niitä ei pysty selittämään.
Oman elämyksensä loi muuten jo se, että matkasimme kaupungista ja maasta toiseen junalla. Helsingistä lähteneessä Tolstoi-yöjunassa meitä odotti eväs- ja tarvikepussit sekä Voitonpäivä-aiheiset tarrat ja magneetit. Juna hytkyi ja huojui Venäjän puolella raiteilla niin, että välillä vähän hirvitti. Tunnelma oli täysin omanlaisensa. Erikoinen kokemus.
Seuraavaksi Kulttuurikuuri matkaa Pietariin!
Kaikki valokuvat ovat blogin kirjoittajan omaisuutta. Ethän kopioi niitä ilman lupaa, kiitos!
KULTTUURIKUURI 