Kulttuurikuuri Oslossa 1/2: Parisataa alastonpatsasta ja kaunis oopperatalo

Vietin hiljattain pidennetyn viikonlopun Norjan pääkaupungissa Oslossa. Päädyin reissuun opiskelijajärjestön kautta. Meille tuli kutsu ystäväjärjestön juhlaan, ja pakkohan sitä oli matkaan lähteä. Lennot Osloon ja takaisin irtosivat noin sadalla eurolla. Juhlan ja siitä toipumisen jälkeen minulle jäi vielä kaksi päivää aikaa pyöriä ympäri kaupunkia ja käydä tutustumassa mielenkiintoisiin paikkoihin.

Kerrottavaa kertyi niin paljon, että omistan Oslolle kaksi blogikirjoitusta. Toisen osan julkaisen tiistaina 28. lokakuuta. Tässä ensimmäisessä kirjoituksessa kerron nyt ensin mielestäni parhaista nähtävyyksistä ja sitten muusta kokemastani. Toisessa osassa puolestaan kuvailen, miten terrori-iskut näkyvät edelleen Oslossa ja summaan koko ensimmäisen Norjan-vierailuni. Tervetuloa mukaan!

IMG_5103
Oopperatalo. Kuva: Meri Liukkonen

Ensin siis nähtävyyksistä. Niistä kaksi nousi selvästi yli muiden: upea valkoisesta marmorista rakennettu oopperatalo ja mykistävä Vigelandin patsaspuisto. Näitä molempia pääsee vieläpä ihastelemaan aivan ilmaiseksi!

Oopperatalo sijaitsee aivan keskusrautatieaseman vieressä, joten sinne on todella helppo päästä. Vuonna 2008 avattu rakennus nousee merestä jylhänä kuin jäävuori. Tätä vertausta toistetaan monessa paikkaa, mutta se kuvaa minusta taloa erinomaisesti. Kiehtova ja kaunis rakennus!

20141020_183445
Näkymiä oopperatalon katolta. Kuva: Meri Liukkonen

Talon katolle pääsee kulkemaan helposti kaltevia pintoja tai portaita pitkin. Ylhäältä avautuvat kauniit näkymät merelle ja ympäröivään kaupunkiin.

Paikka on erinomainen romanttiselle iltakävelylle, jos vain ei häiriinny siitä, ettei saa olla aivan omassa rauhassaan. Itse kävin katolla illan jo hämärtyessä, ja voin suositella ajankohtaa muillekin. Kaupungin valot näyttävät todella kauniilta.

Toinen matkan kohokohdista oli Vigelandin patsaspuisto. Nimensä paikka on saanut norjalaisen kuvanveistäjän Gustav Vigelandin (1869–1943) mukaan. Puiston kotisivuilla kerrotaan, että kyseessä on peräti koko maailman suurin vain yhden taiteilijan tekemistä veistoksista koostuva puisto.

IMG_5241
Vaikuttava torni on koko puiston vetonaula. Kuva: Meri Liukkonen

Ainutlaatuisessa näyttelyssä on esillä yli 200 erilaista pronssista, graniitista tai kankiraudasta tehtyä patsasta, joista valtaosa esittää alastomia ihmishahmoja. Kyseessä on Vigelandin koko elämäntyö!

Olen hyvin iloinen siitä, että lähdin patsaspuistoon karusta ilmasta huolimatta. Vettä satoi ja kengät kastuivat, mutta elämys oli todella sen arvoinen. Harvoin taide säväyttää yhtä syvästi kuin Vigelandin tekemät työt. Ne tavoittavat mielestäni jotain hyvin syvää ihmisyyden olemuksesta.

Patsaiden asennot, ilmeet, sommitelmat ja aiheet ovat hämmästyttävän monipuolisia. Monet veistoksista tuntuvat uskomattoman eläviltä. Edustettuina olivat eri ikäluokat vauvasta vaariin.

IMG_5176
Vigelandin puistoa. Kuva: Meri Liukkonen

Aiheina töissä ovat mielestäni muun muassa ihmisten väliset suhteet, syntymä ja kuolema, elämän kiertokulku ja ihmisyys ylipäätään. Teokset ovat mielestäni rohkeita, varsinkin kun ottaa huomioon sen, että patsaspuisto on pääosin rakennettu vuosina 1939–1949.

IMG_5220
Vigelandin puistoa. Kuva: Meri Liukkonen

Oslon kävijät: käykää katsomassa näitä! Varatkaa paljon aikaa, kiertäkää rauhassa patsaalta toiselle, tutkikaa yksityiskohtia ja antakaa tilaa töiden herättämille ajatuksille ja tunteille. Vigelandin patsaspuistoon pääsee helposti julkisilla kulkuvälineillä tai vaikka jalan keskustasta.

Minua alkoivat kovasti kiinnostaa myös patsaiden taustat. Tarkoituksenani onkin tutustua vielä tarkemmin Vigelandin töihin täältä koto-Suomesta käsin ja perehtyä hänen taiteeseensa lisää.

Muut nähtävyydet

Vaikka en ole mikään mäkihyppyfani, kävin toki katsomassa Norjan suosituinta turistikohdetta eli Holmenkollenin hyppyrimäkeä ja yläilmoista aukeavia maisemia.

Ihan vaikuttava kokemus tämäkin. Se vain jäi harmittamaan, että parhaiden maisemien eteen oli aina rakennettu jotain, yleisimmin yksityisasuntoja. Jos minä saisin päättää, vuorelle tehtäisiin sellainen näköalapaikka, josta näkisi kauas ilman näkymiä haittaavia taloja edessä.

IMG_5045
Holmenkollen. Kuva: Meri Liukkonen
IMG_5066
Näkymiä Holmenkollenilta. Kuva: Meri Liukkonen

Turistin ”pakkonähtävyyksiin” Oslossa kuuluvat myös kuninkaan linna keskustassa ja Akershusin linnoitus meren äärellä. Linnoituksessa oli vähemmän nähtävää kuin odotin. Tuli vähän kotoinen Suomenlinna mieleen. Mukava paikka piknikille kesäsäillä! Mielenkiintoinen yksityiskohta on mielestäni se, että poliisihevosten talli ja tarha sijaitsevat linnoitusalueella.

IMG_4972
Akershusin linnoitus. Kuva: Meri Liukkonen

Kuninkaan linna taas on vaikkapa ranskalaiseen Versaillesin linnaan verrattuna kovin vaatimaton, mutta ihan hieno silti. En ehtinyt käymään sitä ympäröivässä puistossa, joka ilmeisesti olisi kuitenkin myös näkemisen arvoinen.

Oslon tuomiokirkko puolestaan yllätti, sillä se oli paljon pienempi kuin olin kuvitellut. Sisällä oli meneillään remontti, joten kävin kirkossa vain nopeasti pyörähtämässä. Kaunis ja tunnelmallinen kirkko kyllä. Kirkon vieressä olevassa tiilirakennuksessa taas on paljon tunnelmallisia, pieniä ravintoloita ja putiikkeja.

IMG_4913
Hautausmaata. Kuva: Meri Liukkonen

Kävin myös Vår Fresels -hautausmaalla katsomassa muun muassa Norjan kansallistaiteilija Edward Muchin ja norjalaisen näytelmäkirjailija ja runoilija Henrik Ibsenin hautoja.

Vierailen usein muutenkin vieraiden maiden hautausmailla, kirkoissa ja muissa vastaavissa paikoissa, sillä mielestäni ne kertovat paikallisesta kulttuurista ja uskonnosta paljon. Hautausmaalla silmiinpistävää oli se, että siellä näytti aurinkoisena päivänä ihan vain oleskelevan ihmisiä, mitä harvemmin olen ainakaan Suomessa huomannut.

Päädyin hautausmaalle itse asiassa sattumalta. Kuljen tuntemattomissa paikoissa usein sillä periaatteella, että kävelen aina sinnepäin, missä näkyy jotain mielenkiintoista.

IMG_4899
Telthusbakken. Kuva: Meri Liukkonen

Oslossa minulla oli mukanani matkaopaskirjanen, joka osoittautui hyvin hyödylliseksi. Päädyin ensin katsomaan Telthusbakkenia, eli kapuamaan värikkäiden puutalojen reunustamaa tietä ylös kukkulalle. Sieltä sitten kävelin käytännössä sattumalta hautausmaalle asti.

IMG_4904
Gamla Aker Kirke, Oslon vanhin rakennus. Kuva: Meri Liukkonen

Myöhemmin huomasin, että olin samalla kulkenut Oslon vanhimman rakennuksen ohi. Gamle Aker Kirke -kirkko on rakennettu arviolta joskus vuoden 1150 tietämillä. Sen verran kuitenkin sentään pysähdyin sattumalta, että minulla on kyseisestä kirkosta ulkoapäin napattu kuva.

Oslossa tuntuu riittävän mielenkiintoista nähtävää lähes joka kulman takana. Pidin kaupungissa erityisesti korkeuseroista: monessa paikkaa huomaa näkevänsä pitkälle ylös tai alas. Esimerkiksi pyörällä liikkuva pääsee mäkiä polkiessaan urheilemaan halutessaan ihan tosissaan. Norjalaiset tuntuvatkin olevan varsin liikkuvaista kansaa. Ainakaan Suomessa en ole nähnyt niin monia työmatkapyöräilijöitä tai -juoksijoita kuin Oslossa.

Norjalaiset ovat kiistatta myös luonnonläheisiä. Oslo on hyvin vehreä kaupunki, ja metsäänkin pääsee tarvittaessa nopeasti. Jyrkänteet kohoavat kaupungin ympärillä jylhinä ja meri kimmeltää. Erityisen hienoilta maisemat näyttävät mielestäni illlalla, kun tuhansien rakennuksien valot syttyvät tuikkimaan pimeässä.

Kaikki valokuvat ovat blogin kirjoittajan omaisuutta. Ethän kopioi niitä ilman lupaa, kiitos! Tämän kirjoituksen pääkuvassa näkymiä linnoitukselta kaupunkiin. Kuva: Meri Liukkonen.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s