Drag on paljon muuta(kin) kuin miehiä mekoissa: Lola Vanillan suojatit astelivat itsevarmoina lavalle

Vielä vähän aikaa sitten ajattelin, että drag tarkoittaa mekkoihin pukeutuvia miehiä, jotka liikuttelevat huuliaan taustanauhan tahtiin. Sitten opin, että ehei, drag-kulttuuri on paljon tätä kliseistä mielikuvaa monipuolisempaa. Pääsin seuraamaan drag-artisti Lola Vanillan luotsaamien oppilaiden valmistumisgaalaa Helsingin Kanneltalossa. Muutama kysymys jäi vaivaamaan minua, joten pirautin show'n jälkeen Vanillalle. Ennen hänen vastauksiaan sukelletaan kuitenkin hetkeksi gaalatunnelmiin. Kielitoimiston … Jatka lukemista Drag on paljon muuta(kin) kuin miehiä mekoissa: Lola Vanillan suojatit astelivat itsevarmoina lavalle

Suuri pakopelikooste – katso päivitetty listaus Helsingin pakopaikoista ja vinkit pelin valintaan!

Listailin vuosi sitten Helsingin tosielämän pakopelejä (eli huonepakopelejä). Nyt on päivityksen aika! Tämän kirjoituksen lopussa tarjoan vielä muutaman yleisen vinkin, joiden avulla voi pohtia, mikä peli voisi sopia omalle porukalle pelattavaksi. Jos pakopeli ei ole entuudestaan tuttu käsite, kannattaa käydä lukemassa ensimmäinen aihetta käsitellyt kirjoitukseni. Kulttuurikuurissa on siis jo lähes parin vuoden ajan ollut käynnissä … Jatka lukemista Suuri pakopelikooste – katso päivitetty listaus Helsingin pakopaikoista ja vinkit pelin valintaan!

Silmät, amor ja elämäntarina: kolmen kohdan kirjoitus boheemitaiteilija Modigliania esittelevästä näyttelystä

Hyvää vuotta 2017, hyvät lukijat! Aloitetaan tämä vuosi Kulttuurikuurissa erityisesti muotokuvistaan ja sensuelleista alastonmaalauksistaan sekä boheemista elämäntyylistään tunnetulla italialaisella taiteilijalla. Kävin Helsingissä Ateneumissa katsomassa Amedeo Modiglianin (1884–1920) töitä ja elämää esittelevän näyttelyn, joka on auki vielä helmikuun alkupuolelle asti. Ateneumin verkkosivujen mukaan kokonaisuus on toistaiseksi laajin Modigliani-näyttely Pohjoismaissa. Häpeäkseni täytyy myöntää, ettei taiteilijan nimi olisi juurikaan tuonut päähäni … Jatka lukemista Silmät, amor ja elämäntarina: kolmen kohdan kirjoitus boheemitaiteilija Modigliania esittelevästä näyttelystä

Aistikauhunäytelmä Hautajaiset kertoo traagisen tarinan – katso traileri

Helsingin Tapanilassa sijaitseva Teatteri Tuike toteutti kaksi vuotta sitten ensimmäisen aistikauhunäytelmänsä. Yleisö seurasi esitystä silmät sidottuina. Viimeinen vuoro saavutti huikean suosion, ja näytökset myytiin loppuun. Tänä syksynä on koittanut odotetun uuden kauhunäytelmän aika. Tällä kertaa yleisö saa myös nähdä tapahtumat, mutta aistiteatterissa nimensä mukaisesti hyödynnetään silti – niin, niitä aisteja. Perinteisten näön ja kuulon lisäksi elämyksen muodostamiseen käytetään haju- … Jatka lukemista Aistikauhunäytelmä Hautajaiset kertoo traagisen tarinan – katso traileri

Pakopeli 10/?: Hannibal ja sietämätön nälkä – testissä yksi Suomen ensimmäisistä K-18-pakopeleistä!

Kulttuurikuurissa hypätään nyt kahden blogikirjoituksen ajaksi aivan muihin kuin jouluisiin tunnelmiin. Lähiaikoina julkaistavassa postauksessa on luvassa arvio aistikauhuesityksestä. Nyt taas tulossa on raporttia yhdestä Suomen ensimmäisistä vain täysi-ikäisille tarkoitetuista tosielämän pakopeleistä. Kulttuurikuurin testiryhmä kävi nimittäin pelaamassa Hannibal-pelin Helsingin Punavuoressa Truescape Room Escape Games -pelipaikassa, joka on aloittanut toimintansa viime kesän alussa. Alkuun kuitenkin nämä perinteiset: … Jatka lukemista Pakopeli 10/?: Hannibal ja sietämätön nälkä – testissä yksi Suomen ensimmäisistä K-18-pakopeleistä!

Improteatteria: Testissä Stella Polariksen rikostarina ja Riskiryhmän Snap

Improvisaatioteatteri on yksi teatterin osa-alue, joka on jäänyt minulle aivan liian tuntemattomaksi. Nyt on tätäkin aukkoa sivistyksessä paikattu. Lyhyesti tämän kirjoituksen voisi summata seuraavaan sanaan: suosittelen. Vähän pidemmästi: menkää katsomaan improa. On todella kiehtovaa päästä seuraamaan, miten näyttelijät rakentavat yhteistyössä esityksen, joka saattaa hetkellä millä hyvänsä lähteä uuteen, yllättävään suuntaan. Ja sitten se pisin versio … Jatka lukemista Improteatteria: Testissä Stella Polariksen rikostarina ja Riskiryhmän Snap

Dialogibloggaus: Pirskahteleva ja vimmainen Canth ihastuttaa

Tässä kirjoituksessa kolme Extempore Kulttuuriblogien bloggaajaa keskustelevat Suomen Kansallisteatterin Suurella näyttämöllä näkemästään Canth-kantaesityksestä. Näytelmä kertoo kuopiolaisesta Minna Canthista (1844-1897), joka oli kirjailija, lehtinainen, yhteiskunnallinen vaikuttaja, uusien kansainvälisten aatteiden ja kulttuurivirtausten välittäjä, seitsenlapsisen perheen yksinhuoltaja ja liikenainen. Hänen näytelmiään ovat muun muassaTyömiehen vaimo, Kovan onnen lapsia, Papin perhe, Sylvi ja Anna-Liisa. Elisa Helenius / Sateenkaarenmaalari Haluan … Jatka lukemista Dialogibloggaus: Pirskahteleva ja vimmainen Canth ihastuttaa

K-18-kauhuelämys After Dark otti jälleen askeleen rajumpaan suuntaan

SPOILAUSVAROITUS! Jos olet menossa After Dark Helsingin kauhuelämykseen Three Acts of Faith, ÄLÄ lue tätä kirjoitusta ennen visiittiäsi. Kokemuksesta saa ehdottomasti eniten irti, jos ei tiedä etukäteen, mitä odottaa. After Dark Helsinki järjestää loka–marraskuussa jo kolmatta kertaa tiukasti täysi-ikäisille tarkoitetun kauhuelämyksen. Kuten aiemminkin, kyse on siis immersiivisestä eli osallistavasta teatterista; interaktiivisesta esityksestä, jossa näyttelijät voivat koskettaa osallistujia … Jatka lukemista K-18-kauhuelämys After Dark otti jälleen askeleen rajumpaan suuntaan

Hurja ja hauska Noitavaino paljastaa ihmisen lempeimmät ja pimeimmät puolet

Jos käyt tänä syksynä katsomassa vain yhden näytelmän teatterissa, tässä yksi potentiaalinen vaihtoehto: Noitavaino Teatteri Takomossa Helsingissä. Lokakuun puolivälissä ensi-iltansa saanut näytelmä avaa hienosti ihmisten välisiä ja ryhmissä syntyviä ilmiöitä, kuten sitä, että haluamme ulkoistaa pahuuden emmekä nähdä sitä itsessämme tai omassa yhteisössämme. Esitys on sekä hyvin mustanpuhuva että älyttömän hauska. Näytelmän nimi johdatti minut odottamaan … Jatka lukemista Hurja ja hauska Noitavaino paljastaa ihmisen lempeimmät ja pimeimmät puolet

Ajatuksia herättävässä Minävauriossa miniyleisö seuraa esityksen minää lähietäisyydeltä

Kuka minä olen? Muun muassa tämän kysymyksen ympärillä pyörii nyt lokakuussa Helsingissä nähtävä tuore esitys Minävaurio, jota esitetään 15 hengen minikatsomolle. Pääasiassa yhden näyttelijän näytelmä yhdistää monia nykyteatterille ominaisia elementtejä, kuten metateatteria ja kokonaisuuden rakentamista palasista, joita ei sido yhteen kronologisesti etenevä juoni. Mukana on lisäksi nykyteatterille käsittääkseni varsin uusia ja kokeilevia ominaisuuksia, kuten suoraa … Jatka lukemista Ajatuksia herättävässä Minävauriossa miniyleisö seuraa esityksen minää lähietäisyydeltä