Tässä kirjoituksessa kolme Extempore Kulttuuriblogien bloggaajaa keskustelevat Suomen Kansallisteatterin Suurella näyttämöllä näkemästään Canth-kantaesityksestä. Näytelmä kertoo kuopiolaisesta Minna Canthista (1844-1897), joka oli kirjailija, lehtinainen, yhteiskunnallinen vaikuttaja, uusien kansainvälisten aatteiden ja kulttuurivirtausten välittäjä, seitsenlapsisen perheen yksinhuoltaja ja liikenainen. Hänen näytelmiään ovat muun muassaTyömiehen vaimo, Kovan onnen lapsia, Papin perhe, Sylvi ja Anna-Liisa.
Elisa Helenius / Sateenkaarenmaalari
Haluan heti alkuun sanoa, että nautin Canth-näytelmästä! Se on upea historiallinen pukudraama vahvasta naisesta, joka uskaltaa uhmata ajan sovinnaisuussääntöjä ja toteuttaa itseään täysillä. Ihana Cécile Orblin tulkitsee intohimolla nimiroolin Minna Canthina.
Näytelmässä oli tosin välillä vaikea pysyä mukana sen nopeatempoisen episodirakenteen takia. Aikakaudet, paikat ja ihmiset vaihtuivat välillä liian rivakasti.
Lady Dandy
Näytelmän rakenne on haastava mutta toteutukseltaan raikas ja kiehtova. Itseäni hieman harmitti se, että Canthin näytelmien lukemisesta on jo kohdallani yli kymmenen vuotta. Suosittelisinkin katsojille tutustumista Canthin tuotantoon, sillä tällöin näytelmän sisälle upotettuihin näytelmäkohtauksiin saa syvempää kosketuspintaa.
Elisa Helenius / Sateenkaarenmaalari
Pidin myös paljon tuosta, että näytelmään on upotettu kohtauksia monista Canthin näytelmistä. Samalla saimme tietää, kuinka jotkin klassikkokohtaukset ovat syntyneet ja miten aikalaiset niihin reagoivat.
Meri Liukkonen / Kulttuurikuuri
Minusta Orblin on täydellinen valinta nimirooliin ja ehkä parasta koko näytelmässä. Vannoutuneelle Canth-fanille esitys on pakollista nähtävää!
Eniten esityksestä tosiaan saa irti, jos on tutustunut kirjailijan teoksiin etukäteen. Itse pidin kovasti episodirakenteesta ja yllätyin siitä, miten yhtenäinen kokonaisuus sinänsä irrallisista pätkistä kuitenkin lopulta rakentui.
Odotin ehkä hieman yllättävämpiä käänteitä ja räväkkyyttä. Loppujen lopuksi Kansiksen Canth oli minusta varsin sovinnainen.
Elisa Helenius / Sateenkaarenmaalari
Yllättävää, että sinusta Kansiksen Canth oli varsin sovinnainen. Itse taas pidin nopeatempoista episodirakennetta ja silmäniskuja nykyajalle jopa aika raikkaana tulkintana suomalaisesta kansallisikonista.
Modernia oli myös se, ettei Canthia kuvattu ollenkaan kotona hoitamassa seitsemää lastaan, vaan hänestä piirtyi nimenomaan kuva uranaisena. Näytelmä jopa alkaa siitä kun hänen aviomiehensä kuolee, eikä näytelmässä käsitellä ollenkaan hänen 12 vuotta kestänyttä avioliittoaan. Tosin näytelmässä kenties vihjataan, ettei kyseessä ollut rakkausliitto, joten parisuhde ei kai ollut Canthille niin iso osa elämää.
Pidin siitä, että näytelmän näkökulmana oli Canth aktivistina ja kirjoittajana. Canth oli paljon aikaansa edellä, minkä takia hän sai aikaan Suomessa positiivisia muutoksia. Radikaaliutensa takia hän kohtasi myös halveksuntaa ja vähättelyä. Hän olisi moderni jopa nykyaikana puolustaessaan eutanasiaa!
Lady Dandy
Minusta oli myös hassua, miten hämmentynyt olin ensin Orblinin eläväisestä ja pirskahtelevastakin roolisuorituksesta. Olin tottunut Canthista yleisimmin esillä olevaan valokuvaan, jossa hän on jo varsin iäkäs ja jylhän karismaattinen, vakava. Havahduin pohtimaan sitä, kuinka yksiulotteisen kuvan itsekin helposti rakentaa taiteilijoista (tähän toki vaikuttaa myös se, miten heidät esitetään) eikä välttämättä havahdu elämän monivivahteisuuteen heidän töidensa ja julkisuuskuviensa takana.
Elisa, kommenttiisi viivaten siis minusta tapa, jolla Canth esitettiin on nykyajankin sosiaalista ja kulttuurista kontekstia vasten tarkastellen arvokas ja tärkeä.
Elisa Helenius / Sateenkaarenmaalari
Orblin kertoi lehtihaastattelussa, että hänellä oli tuon saman valokuvan perusteella mielikuva Canthista vakavana ja jäyhänä vanhana matriarkkana. Sitten hän oli nähnyt kuvan 17-vuotiaasta Canthista, joka on maailmaa uteliaasta ja intensiivisesti katsova kaunotar. Näytelmän alussahan Canth on 36-vuotias tuore leski, eli vielä aika nuori.
Meri Liukkonen / Kulttuurikuuri
Itselleni Canth oli tuttu lähinnä juuri aktiivisena naisasianaisena ja uutterana kirjailijana, joten niiden puolien kuvaaminen ei yllättänyt näytelmässä. Sitä kyllä edelleen ihmettelen, miten hän onkaan aikanaan ehtinyt tehdä kaiken, mitä teki!
Orblinin Canth kieltämättä oli hyvin eläväinen, mikä minusta oli raikasta. Muutenkin kaikki näyttelijät olivat jälleen kerran todella hyviä. Tämä on laatua, jota Kansikselta toki osaa odottaa.
Lady Dandy
Corblin vangitsi vivahteikkaasti ja herkästi Canthin tulisieluisuuden ja vimman!
Elisa Helenius / Sateenkaarenmaalari
Totta! Näytelmä on kokonaisuudessaan laatutyötä. Haluan mainita myös hienot valot, jotka olivat tärkeä osa lavastusta.
Itse pidin paljon myös näyttelijä Ida Aalbergin tuomisesta näytelmän keskeiseksi hahmoksi, koska hän on niin mielenkiintoinen hahmo, 150 vuoden takainen kansainvälinen julkkis Suomessa. Osittain Aalbergin hahmo tosin vei huomiota Canthilta.
Näytelmän kiihkeä tempo myös vastasi hyvin Canthin omaa vauhdikasta elämää bisnesnaisena, naisasianaisena, suurperheen yksinhuoltajana ja näytelmäkirjailijana.
Lady Dandy
Sivuosat olivat myös taiten roolitettu, etenkin Eeva Putron näyttelijäntyö tyttären vaikeaa isäsuhdetta kuvaavassa Papin perhe -kohtauksessa oli voimakas ja koskettavaa. Jukka Puotila oli myös mainio suomenkielisen teatterin perustajan Kaarlo Bergbomin roolissa.
Elisa Helenius / Sateenkaarenmaalari
Voimakas ja liikuttava oli myös kohtaus, jossa Eeva Putron tällä kertaa esittämä Canthin tytär kuolee. Canth selvisi lopulta suuresti menetyksestä ja pysyi työkykyisenä.
Meri Liukkonen / Kulttuurikuuri
Suomen lähihistoriasta ja kirjallisuudesta kiinnostuneelle näytelmällä on paljon annettavaa. Itse vähän harmittelin sitä, että osa esityksenkin kuvaamista tapahtumista ei ollut minulla enää kovin hyvässä muistissa. Eniten näytelmästä saanee irti, kun tuntee vähän Canthin uraa ja teoksia sekä ylipäätään Suomen kulttuurihistoriaa 1800-luvun loppupuolelta.
Minusta Kansiksen Canth on kokonaisuudessaan onnistunut ja taattua laatua, mutta ehkä hieman yllätyksetön.
Pidin todella paljon siitä, miten Canthin klassikkonäytelmiä tuotiin katkelmina lavalle. Ratkaisu oli minusta toimiva.
Lady Dandy
Minusta on myös mielenkiintoista, että Helsingin Sanomissa näytelmä sai vähän laimean arvion, mutten ole varmaan koskaan nähnyt Kansallisteatterin yleisöä niin hurmoksellisesti taputtamassa kuin Canthin jälkeen!
Meri Liukkonen / Kulttuurikuuri
Minussa Canthin teokset ovat herättäneet monenlaisia tunnereaktioita. Niitä tunteita jäinkin ehkä kaipaamaan lisää tähän Kansallisteatterin näytelmään. Mutta tämä on varmasti hyvin henkilökohtainen juttu.
Elisa Helenius / Sateenkaarenmaalari
Minullekin Canthin näytelmät ovat olleet voimakkaita kokemuksia ja herättäneet vihaa kuvaamaansa epäoikeudenmukaisuutta kohtaan. Canth on kirjottaja, jolla on vahva moraalinen ja yhteiskunnallinen sanoma teoksissaan.
Osallistuimme Kansallisteatterin Bloggariklubille ja olimme pressilipuilla katsomassa kantaesitystä 23.11.2016. Canth – Kertomus uuden ajan ihmisistä -näytelmän esittely Kansallisteatterin verkkosivuilla. Kesto 2 tuntia 50 min, sisältää väliajan. Näytöksiä on 31.3.2017 asti.
Tämän kirjoituksen pääkuvassa on Cécile Orblin, kuva: Stefan Bremer.
ROOLEISSA Kristiina Halttu, Olli Ikonen, Jussi Lehtonen, Pirjo Luoma-aho, Pihla Maalismaa, Pirjo Määttä, Harri Nousiainen, Elli Närjä, Cécile Orblin, Jukka Puotila, Eeva Putro, Seppo Pääkkönen / Taisto Reimaluoto ja Henri Tuominen
KÄSIKIRJOITUS Seppo Parkkinen
OHJAUS Kaisa Korhonen
LAVASTUS Kati Lukka
PUKUSUUNNITTELU Pirjo Liiri-Majava
MUSIIKKI Hannu Kella
VALOSUUNNITTELU Kalle Ropponen
ÄÄNISUUNNITTELU Esa Mattila
KOREOGRAFIA Marjo Kuusela
NAAMIOINNIN SUUNNITTELU Jari Kettunen
OHJAAJAN ASSISTENTTI Elina Lajunen
KULTTUURIKUURI 