Elävien maailmaan kurkottavat haamut tuovat oivalluksia omasta elämästä

Ajoittain käy niin, että jokin esitys puhuttelee minua erityisen vahvasti osin siksi, että se tuntuu minusta henkilökohtaisesti ajankohtaiselta. En sitten tiedä, onko kyse sattumasta vai siitä, että sitä vähintäänkin alitajuisesti hakeutuu itselle potentiaalisesti merkityksellisten esitysten pariin. Viimeksi näin kävi, kun ammattiteatteri Quo Vadiksen ja tanssiteatteri Sivuun Ensemblen tuore yhteistuotanto Temptation toi useita oivalluksen hetkiä marraskuun alkupuolella. Teoksen Suomen-ensi-ilta oli teatteri Universumissa Helsingissä, jossa sitä on esitetty myös sen jälkeen.

30514807801_bb70d8a4ec_k
Haamuja mellakka-aidan takana ja vieressä. Kuva: Jouko Siro

Temptation – Ghosts, refugees from reality yhdistää teatteria, runoutta, musiikkia ja liikettä. Lavalla kulkee kahdeksan haamua, jotka yrittävät saada yhteyden elävien maailmaan. Kun tämä onnistuu, haamut johdattavat katsojat niin eletyn kuin elämättä jääneen elämän jäljille. Yksittäisistä kohtauksista rakentuu ajatuksia herättävä verkko, jossa ihminen tuntuu monesti olevan paljaimmillaan. Esityksen inspiraationa ovat toimineet puolalaisen kulttuurialan monitaiturin Stanislaw Ignacy Witkiewiczin eli Witkacyn (18851939) työt, ja käsiohjelman mukaan Temptationiin poimittu osia hänen näytelmistään. Käsikirjoituksen ovat laatineet Marko Järvikallas ja Otso Kautto. Molemmat heistä nähdään myös lavalla, ja Kautto on lisäksi ohjannut teoksen.

Temptation on sopivasti haastava, muttei liian vaikeaselkoinen. Esitys on englanninkielinen, sillä me ihmiset emme ymmärtäisi haamujen kieltä ja haamut taas eivät puhu englantia, kuten näytelmän esityspaikan teatteri Universumin sivuilla todetaan. Toinen syy lienee se, että osatuottajana ja teoksen tilaajana toimii puolalainen Teatr Witkacego.

30514777181_28327a8460_k
Kun kasville puhuu, se saattaa yllättäen vastata. Ja kirvoittaa yleisöstä hersyvät naurut. Kuva: Jouko Siro

Temptation on hyvin kaunis esitys, vaikka siinä on absurdiutta, rujoutta ja jopa groteskeja elementtejä. Pääsin jälleen kerran seuraamaan erinomaisia näyttelijöitä ja vangitsevaa musiikkia, niin kuin niin monessa esityksessä tänä syksynä. Äänimaailma vaihtelee kovista metallinkolahduksista herkkyyteen ja mantramaiseen lauluun. Järvikallaksen ja Kauton lisäksi haamuina nähdään Roy Boswell, Kati Kallio, Minerva Kautto, Ninni Perko, Mika Piispa ja Maija Rissanen.

Koreografiasta vastaa Perko, musiikista ja valoista puolestaan Boswell. Näyttelijät on meikattu zombimaisilla maskeilla. Lavastusta on niukasti, ja kuolleiden ja elävien välistä rajaa edustavat helposti siirreltävät metalliaidat. Tilaa käytetään monipuolisesti.

30514800371_a8776047a7_k
Haamuilla on zombimaiset maskit, mutta muuten ne tuntuvat hämmästyttävän eläviltä. Kuva: Jouko Siro

Parhaimmillaan taide voi paitsi koskettaa syvästi, auttaa käsittelemään oman elämän ongelmakohtia ja isoja teemoja sekä tuoda niihin uusia näkökulmia. Temptationia katsoessani samaan aikaan liikutuin ja kauhistuin, kun huomasin joissakin kohtauksissa ikään kuin löytäväni itseni lavalta. Tajusin muun muassa noudattaneeni yhtä sinänsä tyhmää käyttäytymismallia ja että haluan siitä viimein irti. Huh, pelottavankin henkilökohtaista!

Tätä esitystä suosittelisin kaikille, jotka haluavat saada ajatukset hyrräämään ja nähdä jotakin erilaista, hieman outoakin. Erityisen antoisa Temptation voi olla heille, joille joko menneisyyden tai yhä elämättömän elämän haamut kummittelevat.

30486183902_bc2692ad51_k
Haamut lähekkäin. Kuva: Jouko Siro

Sivuun Ensemble oli minulle täysin uusi tuttavuus. Quo Vadikselta olin nähnyt yhden esityksen aiemmin, maailmanlopun tunnelmissa liikkuvan Evoluution. Nyt vaikuttaa vahvasti siltä, että haluan nähdä heiltä vielä paljon lisää. Olen myös ihastunut teatteri Universumin tiloihin ja ohjelmistoon.

Tänä syksynä olen nauttinut kulttuurista jotenkin erityisen paljon. Miten on, lukijat: jaatteko kokemukseni siitä, että jotkin esitykset saattavat nousta yllättäen henkilökohtaisesti läheisiksi, ajankohtaisiksi ja puhutteleviksi? Millaisia kokemuksia teillä on tästä?

Temptation – Ghosts, refugees from reality teatteri Universumissa (Perämiehenkatu 13)  ma 21.11. asti. Peruslippu 24,50 e; opiskelijat, eläkeläiset, varusmiehet ja työttömät 20,50 e. Kesto 90 minuuttia, ei väliaikaa. Lisätiedot kotisivuilta: Universum, Quo Vadis, Sivuun Ensemble. Lue myös, mitä tuumasin toisesta Universumissa tänä syksynä näkemästäni esityksestä Den gyllene draken, joka vei ruokahalun mutta herätti ajatuksia.

Kävin katsomassa avecin kanssa Temptationin pe 4.11. esityksen. Helsingin ensi-ilta oli 28.10.2016 Universumissa, maailman ensi-ilta syyskuussa Puolassa. Kiitokset Universumille lipuista esitykseen! Tämän kirjoituksen pääkuvan kuvaaja: Jouko Siro.

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s