Kerrostalon alakerroksen itämaisessa ravintolassa tapahtuu kummia. Mutta sitä eivät asiakkaat helposti näe, sillä kaikki verhotaan iloisen palvelun ja herkullisten annoskuvien taakse. Samaan aikaan yhden ravintolatyöntekijän läheinen yrittää selviytyä vieraassa maassa ja joutuu julmasti kaltoinkohdelluksi.
Helsinkiläisen teatteriryhmän Sirius Teaternin esittämä Den Gyllene Draken piirtää nyky-yhteiskunnasta varsin armotonta kuvaa.
Näytelmän on kirjoittanut saksalainen Roland Schimmelpfennig ja ohjannut Erik Söderblom. 1,5 tunnin aikana näkyville nostetaan muun muassa heikossa asemassa olevien ihmisten hyväksikäyttö sekä ylipäätään se, miten hukassa jotkin ihmiset ja ihmissuhteet voivatkaan olla.
Jollakin kummallisella tavalla näin synkkiä aiheita onnistutaan kuvaamaan mustan huumorin kautta mutta silti tyylikkäästi. Rankat aiheet vaativatkin etäännyttämistä. Tila on niin intiimi, että näyttelijöiden katsetta on joka tapauksessa vaikea kohdata esityksen synkimmissä kohdissa.
Kaikki näyttelijät, eli Wilhelm Grotenfelt, Paul Holländer, Willehard Korander, Marika Parkkomäki ja Terhi Suorlahti-Gerardin, ovat erinomaisia. He hyppäävät hahmojensa nahkoihin uskottavasti ja koskettavasti.
Tunnelmat ja tilanteet vaihtuvat nopeasti ääripäästä toiseen, ja esitys alkaa edetessään saada yhä tummempia sävyjä. Lopussa on välillä hankalaa katsoa, vaikka hetkeä aiemmin on nauranut näyttämön tapahtumille. Tarina on karu ja sisältää absurdeja käänteitä. Silti se onnistuu tavoittamaan todellisia ongelmakohtia ja surullisia kohtaloita.
Kokonaisuutena Den Gyllene Draken on muuten eheä ja mielenkiintoinen, mutta loppu olisi minusta ollut vaikuttavampi tiiviimpänä. Ruotsin kieltä pelkäsin jälleen turhaan: virkamiesruotsilla pysyi hyvin kärryillä ja ymmärsi lähes kaiken. Tosin hampaattoman vanhuksen tai humalaisten hahmojen puhetta olisi varmaan ollut ajoittain hankalaa ymmärtää myös suomeksi. Joka tapauksessa kannustaisin myös suomea äidinkielenään puhuvia rohkeasti ruotsinkielisen teatterin pariin. Ennakkoluulottomuus kannattaa, sillä siten voi löytää tiensä tuoreen ja raikkaan teatterin pariin.
Den Gyllene Drakenissa ei hätäillä, vaan katsojalle jää tilaa ajatella. Yleisö menee läpi tunteiden vuoristoradan huvittuneisuudesta inhoon ja suruun ja välillä taas takaisin. Varoituksena se, että tämän näytelmän jälkeen ei ehkä hetkeen itämainen ruoka maistu.
Universumin jäseninä ovat Sirius Teaternin lisäksi Teater Mars, Aurinkoteatteri ja Teatteri Venus. Tilat lähellä Nosturia sijaitsevat hienossa vanhassa rakennuksessa. Teatterisali on muuntautumiskykyinen ja toimiva, ja siellä nähdään myös vierailevia esityksiä. Kulttuurinnälkäisen kannattaakin ehdottomasti tsekata ohjelmisto Universumin nettisivuilta.
Sirius Teatern: Den Gyllene Draken Universumissa (Perämiehenkatu 13, Helsinki) 15.10. asti. Esityksen kesto noin 1,5 tuntia, ei väliaikaa. Normaalilippu 22 e, opiskelijat ja eläkeläiset 18 e, teatterialan ammattilaiset 12 e, ryhmät 20/16 e. Lisätiedot Universumin verkkosivuilta. Tämän kirjoituksen pääkuvassa näkyy, kuinka ravintolan keittiössä sattuu ja tapahtuu. Irtonainen hammas liittyy asiaan. Kuva: Tani Simberg.
Kiitoksia Sirius Teaternille ja Universumille vapaalipuista! Kävimme katsomassa 14.9. esityksen. Ensi-ilta oli 10.9.2016. Aiemmin olen käynyt katsomassa ruotsinkielistä teatteria Viruksessa.
KULTTUURIKUURI 