Tämän vuoden Teekkarispeksi Supernova kuljettaa yleisön mukanaan avaruuteen. On vuosi 2404 Ceres-asteroidilla, jolla matriarkka Luhta Kajon johtama Kajo-konserni hallitsee kovin ottein kaivostoimintaa. Luhtan tytär Kaita on tuleva matriarkka, ja siksipä Kaitan vastuulla on myös tuomaroida perinteistä keksintökilpailua. Kisaan osallistuvat myös slummien asukit Aatos Viima ja Aria Mieli. Kaitan pikkuveli Viktor innostuu heidän keksinnöstään, ja tämä johtaa yllättävän dramaattisiin seurauksiin.
Ennen esityksen arvioimista lienee syytä kerrata, mistä spekseissä ylipäätään on kysymys. Speksi on siis opiskelijavoimin tehty, vuorovaikutteinen ja viihteellinen näytelmä, johon kuuluvat olennaisena osana musiikki ja tanssi. Yleisö voi osallistua esityksen kulkuun huutamalla paikaltaan ”omstart”, jos haluaa nähdä juuri näkemänsä kohtauksen uudelleen. Omstartin perään voi lisätä myös jonkin määreen. Teekkarispeksissä kuultiin muun muassa ”omstart, humanisti”, mikä innoitti näyttelijän selittämään teknisen asian niin, että humanistikin sen ymmärtää.
Teekkarispeksissä on mukana vuosittain yli sata Aalto-yliopiston ja muiden korkeakoulujen opiskelijaa tai niistä jo valmistunutta teatterin ystävää. Musikaali nähdään Helsingin lisäksi tällä kertaa neljässä muussa kaupungissa.
Sitten itse arvioon. Täytyy todeta, että Supernovassa on kiistatta paljon hyviä puolia. Speksi näytti kaikin puolin upealta. Valaistuksessa oli onnistuttu oikein erityisen hyvin. Lämmintä ja vilpitöntä huumoria pilkahteli esiin synkistäkin kohdista. Keksintökilpailu viihdytti hauskoilla oivalluksillaan.
Teekkarispeksillä on nimekkäitä sponsoreita, ja speksin verrattain iso budjetti näkyi lavalla esimerkiksi erittäin hienoina asuina ja maskeerauksina. Ihailen puvustajien ja maskeeraajien mielikuvitusta ja toteutuskykyä! Toisaalta sponsorit näkyivät myös huonolla tavalla, sillä kohtauksiin oli ympätty välillä todella räikeää tuotesijoittelua.
Osa hahmoista oli todella mielenkiintoisia. Sympaattisimman parin muodosti slummista ponnistanut Aatos Viima ja Aria Mieli (Jari Vepsäläinen ja Ilona Kuusela). Näyttelijöiden keskinäinen kemia toimi erinomaisesti. He myös saivat hahmoihinsa syvyyttä, joka jäi monelta muulta puuttumaan. Janus Hurme (Saban Ramadani), ”voimakaspersoonainen juoruhai”, puolestaan oli esityksen hykerryttävin hahmo drag-kolmikkonsa kanssa. Moni nainen ei kulje yhtä hyvin korkokengissä kuin miehet tässä näytelmässä. Taisipa yksi miehistä jopa heittää voltin korkkarit jalassa!
Näyttelijöiden reagointi omstarteihin oli hyvin vaihtelevaa. Joitakin hyvin teräviä reagointeja onneksi tuli, ja yleisö pääsi nauramaan oikein kunnolla. Erityisesti tietokoneen kommentit huvittivat. Kyseessä oli vasta ensimmäinen esitys ensi-illan jälkeen, joten näyttelijöiden taidot ja uskaliaisuus improvisoida varmasti kehittyvät näytöskauden edetessä. Nyt olin huomaavinani vielä pientä haparointia vuorosanoissa ja jännitystä, mikä toki on täysin luonnollista.
Myös osa tanssijoista oli erittäin taitavia ja koreografiat toimivia. Lavalla nähtiin useita rohkeita akrobatiatemppuja, mistä ilahduin suuresti. Köysi- ja pariakrobatiakin olivat edustettuina. On aina hienoa, jos tekijöiden osaamista hyödynnetään monipuolisesti. Usea esiintyjä pääsikin näyttämään monenlaisia taitojaan akrobatiasta tanssiin, laulamiseen ja näyttelemiseen.
Musiikki on spekseissä tärkeässä osassa. Supernovan kappalevalinnat olivat monesti keskenään liian samanlaisia ja turhan synkkiä. Olisin kaivannut lisää jotain keveää ja iloista edes omstartien jälkeisiksi biiseiksi. Jotkin kappaleista tuntuivat varsin kuluneilta, enkä oikein lämmennyt sanoituksillekaan. Bändi oli piilotettu pois näkyvistä, mistä en myöskään pitänyt. Minusta on mukavampaa, kun yhtye on esillä. Toisaalta bändi reagoi varsin osuvasti omstarteihin piilostakin. Laulajana parhaiten onnistui mielestäni Henna Partanen eli Luhta Kajo.
Kokonaisuutena Supernova jäi ikävä kyllä hieman haaleaksi ja vakavaksi. Olisin kaivannut lisää keveyttä ja huumoria. Esityksessä oli myös turhan paljon tyhjäkäyntiä. Näyttelijät käyttivät mikrofonia vain laulaessaan, joten puhekohtauksissa joutui välillä höristämään korviaan, jotta kuuli vuorosanat. Loppu puolestaan tuli töksähtäen ja yllätti lähinnä kliseisyydellään. Muutenkin juoni olisi kaivannut lisää omaperäisyyttä ja syvyyttä, vaikka olikin toisaalta riittävän yksinkertainen toimiakseen hyvin speksijuonena.
Supernova sopi erinomaisesti esityspaikkaansa Aleksanterin teatteriin. Minulle tosin sattui eteeni sen verran pitkä mies, että jouduin istumaan vähän vinossa koko esityksen ajan. Penkkirivien välillä voisi siis olla suurempikin korkeusero.
Esitys jäi mieleen eritoten visuaalisen näyttävyytensä ansiosta. Tosin eipä sekään ole huono asia. Kolme tuntia kului varsin vauhdikkaasti, eikä kelloa tarvinnut vilkuilla missään vaiheessa. Supernovasta huomaa kyllä, että sitä on tehty huolellisesti, innostuneena ja rakkaudella. Minusta on aina virkistävää nähdä tuoreita kasvoja ja aitoa tekemisen iloa. Erityisen ilahduttavaa oli nähdä, kuinka hienosti esiintyjien erilaisia taitoja tosiaan osattiin hyödyntää. Lisäksi Teekkarispeksi aukesi onneksi humanistillekin.
Tämän speksikauden aikana olen myös ehtinyt jo nähdä Humanistispeksin ja KY-Speksin. Jälkimmäisestä naputtelin arviota tänne Kulttuurikuuriin. Viime vuonna olen puolestaan kirjoittanut Humanistispeksistä ja Conduksen speksistä. Yhteensä opiskelijanäytelmiä on takana minulla siis nyt viisi. Sen olen ainakin oppinut, että ”omstart, Cheek” alkaa olla enemmän sääntö kuin poikkeus näytöksessä kuin näytöksessä. Ensi vuonna sitten taas, tältä vuodelta speksikiintiö täyttyi juuri.
Teekkarispeksiin kannattaa muuten varata liput HETI, sillä varsinkin Helsingin näytökset ovat täyttyneet kovaa vauhtia.
Teekkarispeksi 2015: Supernova Helsingissä Aleksanterin teatterissa ja kiertueella Tampereella, Turussa, Vaasassa ja Kuopiossa maalis–huhtikuussa. Katso tarkat näytösajat lippukaupassa. Liput 12–26 e. Esitys kestää noin kolme tuntia yhden väliajan kanssa. Lisätiedot Teekkarispeksin kotisivuilta ja Facebook-sivuilta. Katso myös Supernovan tapahtumasivu Facebookissa.
Kävin katsomassa ti 17.3. näytöksen. Ensi-ilta oli 16.3. maanantaina. Kiitokset Teekkarispeksille vapaalipusta! Tämän kirjoituksen pääkuva: Laura Vanhala.
KULTTUURIKUURI 