Mitä se onni on? Onni on kulttuurimatka Turkuun hyvässä seurassa! Onni on Tom of Finland-musikaali! Onni on hyvä hotelliaamiainen! Ja onni on huonepakopeli! Näitä kaikkia ja enemmän saatiin kokea viime viikonloppuna Extempore Kulttuuriblogistien suunnatessa Turkuun. Palastelemme tällä viikolla muutamassa eri blogauksessa matkan antia yhteistuumin.
Viikonlopun yksi orgastisimpia kohtia oli Turun Kaupunginteatterin Tom of Finland -musikaali. Se tuli ja vei blogistien sydämet!
Elisa / Sateenkaarenmaalari: Tom of Finland -musikaali oli se syy, mikä jo joulukuussa sysäsi liikkeelle ideamme tehdä bloggaajamatkan Turkuun. Ja musikaali myös lunasti kovat odotukset! Esityspaikkana toiminut Turun kaupunginteatterin väistötila, entinen VR:n konepaja ja nykyinen kulttuurikeskus Logomo on tunnelmallinen ja persoonallinen vanha tiilirakennus. Kaikki on esityksen kohdalla mietitty huolella, niin mustalta nahalta näyttävä käsiohjelma, pahvinen Kake lämpiössä kuin väliajan Tom of Finland -leivokset.
Eija / Lady Dandy: Pidin musikaalista valtavasti! Se todellakin lunasti kaikki odotukseni. Nautin erityisesti myös toteutuksen visuaalisesta puolesta. Lavasta ja lavasteista oli otettu kaikki irti, ne olivat monipuolisia, hauskoja ja myös yllättävän tiuhaan vaihtuvia. Erilaisia lavastusteknisiä ratkaisuja oli käytetty kekseliäästi ja mielikuvituksellisesti! Yksinkertaisin keinoin kuten erilaisin kankain oli toteutettu visuaalisesti tehokkaita ratkaisuja. Upeaa!
Meri / Kulttuurikuuri: Odotin musikaalia innoissani ja vielä enemmän olin innoissani nähtyäni sen – vieläpä eturivistä. Mitään isoja puutteita en löydä esityksestä etsimälläkään. Nautin joka hetkestä!
Susanna / Kriitikko salissa: Nautin eniten musikaalin loppupuoliskosta, vaikka näytelmän alussa nähty lapsi-Toukon näyttelijä Tuure Boelius oli yksi suosikeistani.
Tuire / Kulttuurielämää Helsingissä: Tuure Boelius oli ihana. Siinä varmasti yksi tulevaisuuden suurnimistä!
Eero / Allekirjoittanut: Kyllä, erinomaisen rohkea ja iloinen lapsinäyttelijä – kuin itse esityskin! Mietin siinä esityksen aikana, että onkohan noi lapset todella nähnyt esityksen jossa he ovat mukana? Mielenkiintoista oli kuulla jälkikäteen, että eipä ole, vaan heidät kuulemma kärrätään poijes oman osuutensa jälkeen. Ehkä parempi näin, onhan tuo nyt kuitenkin taiteen lisäksi vähän pornoakin toi kuvasto, eikä porno ole musta hyvä asia kasvaville nuorille. Tosin jotain ihmeellistä on siinä, jos 15-vuotiaiden annetaan pelata ja katsoa äärimmäisen väkivaltaisia sisältöjä, mutta sitten ihmisten väliset hellyydenosoitukset koetaan äärimmäisen pelottavina ja mahdollisesti vahingollisina…
Eija: Itse vähän yllätyinkin esityksen rohkeutta, vaikka mielestäni se olikin kokonaisuudessaan hieno kunnianosoitus Toukon elämälle ja taiteelle. Lähelläni katsomossa istui ainakin yli 70-vuotias teatterinystävä, mikä lämmitti sydäntäni erityisesti. Näin myös joitain musikaalin henkeen pukeutuneita katsojia.
Jaakko / Toiseen todellisuuteen: Oli mielenkiintoista nähdä esitys toiseen kertaan. Musiikistakin löysi eri tavalla nyansseja nyt, kun kappaleet kuuli toisen kerran.
Eero: Varmasti! Puoliajan jälkeen olin jo aivan sumussa tarinan kuljetuksen suhteen. Nautin vain toisiaan seuraavista kohtauksista, silmäkarkista ja musiikista joka kuljetti tunteita vahvasti. Rationaaliset pohdinnat ei ehkä ollutkaan tämän esityksen pointti vaan kehosta ja elämästä nauttiminen!
KATSO VIDEOLTA, MILLAISET TUNNELMAT OVAT VÄLIAJALLA EEROLLA JA ELISALLA. KUVAAJANA TOIMII MERI.
Tuire: Esitys oli vaikuttava, koskettava ja hyväntuulinen. Pääosan esittäjä oli roolissaan todella hyvä, ja olin iloinen että kaikilla laulajilla kantoivat äänet, vaikka musiikki oli erityisesti alussa vähän liian kovalla.
Susanna: Tom of Finland -musikaalissa parasta oli dialogin ja laululyriikoiden hauskuus. Vakaviin aiheisiin tuotiin huumorilla kepeyttä. Musikaalin toisen säveltäjän Jori Sjöroosin PMMP:nkin biiseistä tuttu tyyli oli kuultavissa ja sopi musikaaliin erityisen hyvin. Reija Wäreen koreografia täydensi musiikkia. Välillä en saanut kaikista sanoituksia selvää. Muuten musikaalissa oli kaikki kohdallaan.
Elisa: Laulukohtauksissa mulla meni monta kertaa kylmät väreet pitkin selkäpiitä, kun kappaleet olivat niin koskettavia ja kauniita. Tarina on myös hyvin toteutettu, leikkisä ja kantaaottava. Lavasteet tekivät myös itseeni vaikutuksen, erityisesti tukinuittobiisi, jossa esiintyjät lauloivat valtavien tukkien päällä. Myös Kaken saapuminen lavalle prätkän selässä säväytti.
Meri: Erityisesti yllätti se, miten musikaali sai sekä nauramaan kippurassa että myös herkisti muutaman kerran lähes kyyneliin. Musikaali käsittelee herkkiä ja henkilökohtaisia aiheita, mutta tekee sen yhtä aikaa sekä tyylikkäästi että rempseästi. Muun muassa rakkautta, ihmissuhteita ja itsensä hyväksymistä tuotiin esiin tavalla, johon ihmisillä on universaalisti tarttumapintaa seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta. Upeita lauluja, huikeita esiintyjiä, hauskaa meininkiä. Yleisö aplodeerasi lopuksi seisten, mikä huipensi hienon illan. Jo tämä musikaali yksinään tarjoaa erinomaisen syyn matkustaa nyt Turkuun!
Eero: Esitys ei ollut saarnaava tai poliittinen sisällöltään, vaan sen sanoma tuli läpi vahvimmin siinä, että se oli tehty näin pelottoman rohkeaan ja iloisen häpeilemättömään tyyliin.
Elisa: Aivan parasta oli esityksen lopetus, Glad to be Gay -homodiscotanssi, jossa oli mukana kaikki gay-kliseet ja ihan mieletön meno! Ja ne nahkavaljaat! Esityksen jälkeen olo oli voimaantunut ja iloinen. Niissä tunnelmissa oli hyvä lähteä Turun yöelämään!
Näimme esityksen pressilipuilla 11.2.2017 näytöksessä.Tämän kirjoituksen pääkuvan kuvaaja: Otto-Ville Väätäinen. Lue täältä Jaakon arvio Tom of Finland -musikaalin ensi-illasta 27.1.2017.
Turun Kaupunginteatterin Tom of Finland pyörii 6.5.2017 saakka Logomossa. Musikaalia suositellaan 16 vuotta täyttäneille. Musikaalissa on englanninkielinen tekstitys. Lisätietoja ja liput täältä! Kesto: n. 2 h 35 min (sis. väliajan). Liput: perusliput 45 e, eläkeläiset 40 e, opiskelijat 37 e.
Ohjaus ja koregrafia Reija Wäre
Libretto Tuomas Parkkinen
Sävellys Jussi Vahvaselkä ja Jori Sjöroos
Rooleissa Olli Rahkonen (Touko Laaksonen), Anna Victoria Eriksson (Kaija Laaksonen), Jukka Nylund (Veli Mäkinen), Mika Kujala (Markus Palin), Ville Erola (Kake)
Esityskuvat: Otto-Ville Väätäinen
KULTTUURIKUURI 