Huh, huh – hulvattomia käänteitä hotellissa

Helsingin kaupunginteatteri tarjoaa nyt yhden illan matkalippuja 1800-luvun lopun Pariisiin. Eihän sellaisesta voi kieltäytyä, kun ystävä vieläpä kysyy seuraksi!

Ranskalaistunnelmiin katsojia kiidättää siis Suurella näyttämöllä nähtävä Hotelli Paradiso, tuotteliaan Georges Feydeaun kynästä peräisin oleva farssi. Näytelmä ilmestyi vuonna 1894 nimellä L’Hôtel du libre échange ja nähdään kaupunginteatterissa Reita Lounatvuoren suomennoksena.

Tapahtumat saavat alkunsa, kun aiemmin mallikelpoinen herra Pinglet kiinnostuu 40 pitkän aviovuoden jälkeen toisesta naisesta. Tämä aistikas nainen, Marcelle Paillard, sattuu olemaan naapurin vaimo – ja yllättäen hän myös sattuu kokemaan aviomiehensä laiminlyövän häntä tunteettomasti. Herra Pinglet onnistuukin liki vaivatta houkuttelemaan rouva Paillardin viettämään lemmenyötä epämääräiseen hotelliin.

Lempi ei kuitenkaan ehdi oikein leiskua, kun saman katon alle päätyy sattumalta liuta turhan tuttuja kasvoja. Siitä tietenkin seuraa mitä mielikuvituksellisimpia juonenkäänteitä ja absurdeimpia tilanteita. Poliiseja, mustia silmiä ja haamujakin nähdään. Lopulta voikin enää todeta vain: ”Olipa yö, huh huh, olipa yö!”

Sauli Suonpää ja Risto Kaskilahti isännöivät epämääräistä Hotelli Paradisoa. Kuva: Charlotte Estman-Wennström / Helsingin kaupunginteatteri

Näytelmää on ollut tekemässä nimekäs ja kokenut kaarti ammattilaisia. Ohjaus on brittitaustaisen Neil Hardwickin käsialaa, lavalla puolestaan nähdään monia tuttuja tekijöitä Tiina Lymistä alkaen. Parhaista roolitöistä ei jäänyt minulle epäselvyyttä: Santeri Kinnunen heittäytyy herra Pinglet’nä kerrassaan hulvattomaksi ja on oikeasti hauska. Sanna-June Hyde rouva Paillardina iskee myös.

Ikisuosikkiani Risto Kaskilahtea puolestaan olisin halunnut nähdä enemmänkin. Hänen tyylitelty, elämäänsä – ja varsinkin asiakkaisiinsa – kyllästynyt hotellivirkailija Bastien kutkuttaa nauruhermoja jo pelkällään olemuksellaan. Samaa tekee Jari Pehkosen näyttelemä, sään mykistämä suurperheen isä, herra Mathieu.

Erityisesti herra Mathieu ja hänen tyttärensä tuovat myös asuillaan lavalle pirteää energiaa, joka ei kuitenkaan mene yhtään överiksi. Ylipäätään puvustus (Sari Salmela) on mielestäni kauttaaltaan onnistunutta ja ihanan värikästä, ja esimerkiksi rouva Paillardin upeat mekot jäivät hyvin mieleen. Naamioinnissa ja kampauksissakaan (Henri Karjalainen) ei ole mitään kritisoitavaa. Liioittelevat peruukit sopivat farssiin hienosti. Erityisesti pidin herra Mathieun räiskyvästä porkkanatukasta ja hotellivirkailija Bastienin sotkuisesta pehkosta.

Lavastuksessa (Katariina Kirjavainen) puolestaan silmääni miellytti erityisesti ränsistyneen romanttinen Hotelli Paradiso, jossa oli jännittävällä tavalla jotakin perin ranskalaista valaistusta myöten. Hotellin eri huoneet toimivat myös erinomaisesti tapahtumapaikkoina. Ovia on riittävästi, mikä lienee farssissa tärkeää. Pinglet’n koti taas jätti vähän kalsean vaikutelman. Sen kiehtovin osa taisi olla ikkuna, jonka kautta esiin kiipesi tyyppi jos toinenkin.

Rouva Paillard (Sanna-June Hyde) saa paljon kaipaamaansa huomiota naapurinsa aviomieheltä herra Pinglet’ltä (Santeri Kinnunen). Kuva: Charlotte Estman-Wennström / Helsingin kaupunginteatteri

Hotelli Paradiso muuten on varsin tyypillinen lajityyppinsä edustaja, jos Wikipediaa on uskominen. Näin Wikipedia kuvaa farssia lajityyppinä: ”Farssi on komedia, jonka viihdyttävyys perustuu väärinkäsityksiin, salaisuuksiin, absurdeihin tilanteisiin, verbaaliin huumoriin ja nopeaan, loppua kohden kiihtyvään juoneen. – –”

Juuri tätä Hotelli Paradiso on. Se on myös varman ammattimaisesti toteutettu eikä sinänsä jätä moitteen sijaa. Itse kuitenkin koin näytelmän kaikessa loistossaan hieman hengettömänä. Olisin kaivannut jotain lisää: revittelyä, riskienottoa tai ylipäätään jotain, joka olisi lisännyt farssiin vielä sen yhden vaihteen, jolla kirvoittaa oikein mehevät naurut. Näytelmä lähti hieman hitaasti käyntiin, ja kierroksia olisi voinut kerätä useampaankin otteeseen enemmän.

Kokonaisuudessaan Hotelli Paradiso tarjoaa kuitenkin etenkin pikkujouluaikaan osuvasti istuvaa, pikkutuhmaa ja harmitonta viihdettä. Röhönauruja se ei minulta irrottanut, mutta naurahduksia kyllä. Ehkäpä en ollut ihan otollisinta kohderyhmää? 40 vuotta avioliittoa voisi saada minustakin erilaisia reaktioita esiin.

Hotelli Paradiso Helsingin Kaupunginteatterin Suurella näyttämöllä ainakin maaliskuuhun 2014 asti. Ensi-ilta oli 22.8. 2013. Näytös kestää väliaikoineen noin 2,5 tuntia. Lisätiedot ja näytösajat Kaupunginteatterin verkkosivuilta.

Tämän kirjoituksen pääkuva: Vaaleansinisiin puettu Jari Pehkonen tekee hykerryttävän roolityön herra Mathieuna, jonka myrsky tekee mykäksi. Kuva: Charlotte Estman-Wennström / Helsingin kaupunginteatteri.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s