Taide valtasi purkukuntoisen kerrostalon – astu mukaan kuvakierrokselle

Tämän kesän kenties hätkähdyttävin taidenäyttely on rakennettu purkutuomion saaneeseen kerrostaloon Mäntyharjulla. Asunnoissa elämän jäljet yhdistyvät taiteilijoiden töihin. Teosten aihepiirit ovat hyvin moninaisia: on perhesurma ja terroristien karttoja, mutta myös hauskoja lasten piirustuksia ja kauniita tutkielmia luonnosta ja valosta.

Taide ei rajoitu pelkästään asuntoihin, vaan on vallannut koko rakennuksen. Ulkoseinissä on maalauksia, rappukäytävissä graffitiryijyjä, verkkokellarissa ja saunassa muun muassa installaatioita. Näyttelyn kuraattorina toimii Veikko Halmetoja.

20170726_144818
Purkukuntoinen kerrostalo Kataja sijaitsee Mäntyharjun keskustassa.

Rakennus tunnetaan nimellä Kataja, ja näyttely on nimeltään Katajainen kansa. Tervetuloa mukaan Kulttuurikuurin kuvakierrokselle taloon. Aloitamme A-rapusta.  Taiteilijoiden nimet ovat postiluukuissa, ja vierailijat saavat lainaan myös näyttelyluettelon. Sisään käydään kuin mentäisiin kylään. Ovi tulee pistää perässä kiinni niin asuntoon mennessä kuin sieltä lähtiessä. Kodeissa saa vierailla omaan tahtiin ja rauhassa.

Astutaan seuraavaksi yhdessä osaan huoneistoista.

20170726_145627
Asunto A 1: Olohuoneen seinässä on osa Arto Väisäsen piirustusinstallaatiosta Virhe valkoisessa unessa.
20170726_150148
Asunto A 3: Muovien alle valaan (?) kylkeen voi mennä pötköttelemään ja kuuntelemaan rauhoittavaa, kehräävää ääntä. Teos Anna Pekkalan Kehrääjä.
20170726_150234
A 3: Yksi näyttelyn hätkähdyttävimmistä teoksista, Anna Pekkalan Iltapuuro.
20170726_150942
Asunto A 4: Tapio Mömmön maalaukset on ripustettu olohuoneeseen.
20170726_150822
A 4: Kennossa, Tapio Mömmö 2015.
20170726_151212
Asunto A 5: Iitta Pietin teos Mitä jää tyhjään? tutkii ikkunasta huoneeseen tulevaa valoa ja varjoja. Teoksen värimaailma sopii erinomaisesti asunnon henkeen, sillä parvekkeen ovi on sinapinkeltainen ja ikkunanpuitteet myrkynvihreät.
20170726_151513
A 5: Pietin työ ulottuu luonnollisesti koko kaksioon. Kuvassa makuuhuone. Näyttelyluettelon mukaan taiteilija täydentää teostaan yhä.
20170726_152306
Rappukäytävässä on Nina Mantsisen graffitiryijyjä. Vai pitäisikö sanoa ryijygraffiteja?
20170726_152823
Asunto A 9: Tähän huoneistoon pääsee kurkistamaan vain ovenraosta. Näkymässä yhdistyvät mietelauseet ja se, mistä teippaukset ja murrettu ovi jo antavat vihjeen. Hanna Vahvaselkä: Elämä on…

Selvittelin hieman kerrostalon historiaa. Kataja on rakennettu vuonna 1981, ja viimeiset asukkaat muuttivat sieltä pois viime kesänä. Mäntyharjun kunnan omistama vuokrataloyhtiö Kiinteistö Oy Keskiväli haki rakennukselle purkulupaa useita kertoja, ennen kuin kunnanhallitus myönsi sen. Talo jyrätään ilmeisesti pian näyttelyn päätyttyä alkusyksystä.

Jos huonokuntoinen talo olisi haluttu pitää asuttuna, se olisi kaivannut kattavaa remonttia. Myönnän hätkähtäneeni sitä, millaisessa kunnossa asunnot ovat. Keittiöiden kaapistot ja jopa osa jääkaapeista ja liesistä näytti olevan alkuperäisiä. Muovimatot ovat kärsineet ja parvekkeet ränsistyneet. Osa Keskivälin asunnoista on ilmeisesti muutenkin vajaakäytössä, joten ymmärrän, miksei hintaviin muutoksiin ryhdytty.

Rappukäytävästä toiseen pääsee kätevästi sisäkautta kulkemalla verkkokellarin ja yhteisten saunatilojen ohi. Ennen B-rappuun siirtymistä kurkistetaan kuitenkin saunaan. Sieltähän kuuluu löylyttelyn ääniä! Alla videotodiste:

Onnellisen oloinen pariskuntahan se siellä. Kiukaalla tirisee makkara, ja koirakin on päässyt nauttimaan löylyistä. Mies on kietonut rakastavasti käsivartensa naisensa ympärille. Mutta mitä tekeekään nainen?

20170726_153539
Bloggaaja selfiesaunassa.

Aivan, ottaa kuvaa älypuhelimellaan. Selfiesauna tuo hienosti esiin, millaista tämä nykyaika onkaan.

Siirrytään löylyistä B-rapun asuntoihin.

20170726_155202
Asunto B 11: Näyttelyn kenties riemastuttavimman asunnon on vallannut lapsiperhe. Äiti Riikka Viinikanoja, isä Reijo Kärkkäinen ja noin kymmenvuotiaat lapset Arttu ja Varpu pääsivät kaikki taiteilemaan.
20170726_154920
B 11: Vessaan sai kirjoittaa rumia, kuten yleisissä vessoissa usein näkee.
20170726_155316
B 11: Vaatehuoneeseen taas luotiin kaikkea ihanaa ja kaunista.
20170726_155511
Asunto B 12: Kirsimaria E. Törönen-Ripatin teoksessa My private Medina yksiön seinät täyttyvät kartoilla, joissa näkyy yksityiskohtia terrori-iskujen paikoista, terroristien valitsemista reiteistä.
20170726_155959
B 12: Blogisti ja yksiön keittiö.
20170726_161605
Asunto B 16: Pirita Lautala: Lähi(ö)muistoja.
20170726_162018
Asunto B 17: Paikallisen koulukerhon, Askeleen kuvisseikkailun, nuoret taiteilijat ovat tehneet muun muassa installaatioita keittiön kaappeihin.
20170726_162634.jpg
Asunto B 18: Arto Kettunen on maalannut yksiön seinälle muusikko ja harrastajamaalari Kake Randelinin. Randelinin perheen ensimmäinen asunto 1980-luvun alussa sijaitsi Katajassa, ja hän on mukana näyttelyssä myös taiteilijana eikä vain mallina.
20170726_162919
Asunto B 19: Tiina Lammisen ja Helena Junttilan huoneisto on täynnä sarjakuvia.

Kierros alkaa olla lopuillaan. Millaisia ajatuksia teille heräsi? Minulle Katajainen kansa oli pysäyttävä elämys. Monet teoksista puhuttelivat poikkeuksellisen voimakkaasti ja herättivät monenlaisia ajatuksia ja tunteita. Yllätyin siitä, miten monenlaisia töitä talossa on. Jos vain suinkin mahdollista, tämä näyttely kannattaa käydä katsomassa matkankin takaa! Mäntyharjulle pääsee kätevästi junalla, ja asema on kävelymatkan päässä Katajasta. Autolla talolle huristelee Helsingistä parissa tunnissa.

Mäntyharju on kulttuurin ystävälle nyt suorastaan yltäkylläisesti taidetta tarjoava kohde. Vierailin purkutalon lisäksi taidekeskus Salmelassa, jossa on nyt Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi kattavasti kotimaisten taiteilijoiden töitä näytillä. Salmelasta lisää Kulttuurikuurissa pian. Suosittelen kuitenkin yhdistämään visiitillä nämä kaksi kohdetta, vaikka niiden jälkeen voikin olla suorastaan ähkyinen olo kaikesta näkemästään.

Katajainen kansa, Keskustie 19, Mäntyharju. Vapaa pääsy. Avoinna 13.8. asti joka päivä klo 12–18, jonka jälkeen avoinna viikonloput 19.–20.8. ja 26.–27.8. klo 12–18. Näyttely avautui yleisölle 17.6.2017. Vapaaehtoiset pääsymaksut (vain käteisellä) käytetään taiteilijoiden työkustannusten kattamiseen. Lisätiedot Katajaisen kansan verkkosivuilta.

Tämän kirjoituksen pääkuvassa näkyy Essi Ruuskasen muraali White Man’s Burden. Kaikki tämän postauksen kuvat ja video ovat blogin kirjoittajan omia. Ethän kopioi kuvia tai videoita blogista luvatta, kiitos!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s