Pahoittelut jälleen pitkästä kirjoitustauosta! Tässä jokunen ajankohtainen vinkki kulttuuririennoista:
1. Ilmaista, mutta vain tämän viikon loppuun asti nähtävillä! Senaatintorille on ilmestynyt värikäs joukko varsin kookkaita hylkeitä. Nämä Stefan Lindforsin suunnittelemat ja muiden kotimaisten taiteilijoiden koristelemat 40 hyljepatsasta juhlistavat satavuotiasta Suomea ja puhuvat vahvasti Itämeren suojelun puolesta. Hylkeet valtasivat torin Helsinki-päivänä 12. kesäkuuta, ja majailevat siellä viikon verran. Tämän jälkeen ne lähtevät ilahduttamaan yleisöä eri puolille Helsinkiä. Lisätiedot Suomi 100 -sivuilta ja HejHylje!-hankkeen Facebook-sivuilta.
Olen käynyt katsomassa hylkeitä nyt kahteen kertaan, illan jo hämärtyessä ja kirkkaassa auringonpaisteessa. Yhtä suosikkia oli mahdotonta valita, niin moni patsas puhutteli kukin omalla tavallaan. Osin siksi tämän postauksen kuvituksena onkin vain torilla päivää paistattelevia hylkeitä.
2. Ilmaista aina. Senaatintorin laidalla sijaitsee myös mainio museo, johon on aina vapaa pääsy. Helsingin kaupunginmuseossa avautui toukokuussa Helsexinki-näyttely, joka käsittelee seksuaalisuutta, sukupuolta ja seksiä pääkaupungissamme. Lisätiedot kaupunginmuseon verkkosivuilta.
En ole vielä käynyt näyttelyssä, mutta suunnitelmissa on kyllä. Kaupunginmuseo remontoitiin hiljattain ja on nyt todella hienon näköinen. Kävin siellä katsomassa päättyneistä ihmissuhteista kertovan näyttelyn viime kesän lopulla.
3. Rakkautta! Neljässä pääkaupunkiseudun museossa on parhaillaan meneillään Rakkauden tiloja -hanke. Lauantaina 17.6. täysi-ikäiset pääsevät bussimatkalle kiertämään kaikkien neljän museon näyttelyt. Luvassa on myös muuta viihdyttävää kulttuuriin ja rakkauteen liittyvää ohjelmaa. Liput 59 e, museokortilliset 29 e. Lisätiedot Rakkauden tiloja -hankkeen kotisivuilta.
Itse en ikävä kyllä bussiin ehdi, mutta aion joka tapauksessa kiertää näyttelyitä vielä lähitulevaisuudessa. Hotelli- ja ravintolamuseosta Nautinnon nälkä poistuu elokuun alussa, kun taas muissa museoissa lempi leiskuu vielä joko ensi joulukuuhun tai tammikuuhun. Miten ihana aihe!
4. Sadepäivän klassikko. Nykytaiteen museo Kiasmassa on ensi vuoden tammikuun puoliväliin asti näytillä kansainvälinen suurnäyttely ARS17, jonka teemana on digitaalinen murros. Lisätiedot Kiasman sivuilta.
Minusta on ihanaa kierrellä museoissa rauhassa ja pysähtyä taiteen äärelle. Nykytaide ei välttämättä ole varsinaisesti minun juttuni, mutta näyttely tuntui silti kiinnostavalta. Kävin Kiasmassa siis muutaman tunnin kierroksella loppukeväästä, mutta jäi vielä näkemättä muun muassa yhden lyhytelokuvan loppu.
5. Kesäteatterit. Haastan jokaisen tämän blogin lukijan kokeilemaan iltaa jossakin itselleen uudessa kesäteatterissa. Haaste menee luonnollisesti myös minulle. Erityiseksi haasteeksi otan myös sen, että käyn katsomassa jotain muuta kuin hyvin perinteisen kotimaisen teoksen (tai Shakespearea). Tänä vuonna tavallistakin useammat teatterit tuntuvat tarttuneen Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen tyyppisiin kotimaisiin klassikoihin varmaankin Suomen satavuotisjuhlavuoden innoittamina.
Pääkaupunkiseudulta jo minulle tutuista teattereista suuntaan varmaan ainakin Ylioppilasteatteriin Mustikkamaalle, jossa nähdään tänä vuonna Shakespeare-klassikko Kesäyön uni. Olen nähnyt sen kahtena balettina ja Suomenlinnan kesäteatterin versiona, mutta jaksan uskoa siihen, että teoksessa on vielä jotain uuttakin nähtävää. Kesäteatterikauden polkaisee osaltani käyntiin kuitenkin Jyväskylän kupeessa toimiva perinteikäs Venekosken kesäteatteri, jossa olen perinteisesti käynyt juhannuksena.
6. Kiireisen valinta: 20 minuuttia sokkoteatteria. Suomenlinnassa pääsee nyt tutustumaan saaren historiaan saaren itsensä kertomana. Tapanilassa toimivan Teatteri Tuikkeen aistiteatteriesityksessä silmät ovat sidotut, mutta muut aistit käytössä. Esitys kestää vain parikymmentä minuuttia, joten sitä ennen tai sen jälkeen ehtii hienosti vielä vaikka piknikille tai kiertämään kauniissa maisemissa. Pidempää esitystä kaipaavat tietysti suuntaavat Suokissa Suomenlinnan kesäteatteriin. Lisätiedot Teatteri Tuikkeen verkkosivuilta ja Ryhmäteatterin verkkosivuilta.
Kesäkuun alku on hurahtanut erityisen vauhdikkaasti, sillä huhkin tämän kuun ajan kokopäiväisesti minulle uudessa työssä. Kulttuurikuuri ei hiljene kokonaan kesällä, mutta jonkinlainen tauko lienee luvassa näillä näkymin heinäkuussa. Blogin lisäksi kulttuuririentoja ja vähän muutakin kirjoittajan elämää voi seurata Instagramissa tililtä @meriliuk. Myös Facebook-sivu on suunnitteilla vihdoin ja viimein.
Vinkatkaahan muuten, jos on mielessä jokin kesäteatteri, johon minun ja muiden kannattaisi ehdottomasti tutustua. Toki muutkin esitykset kiinnostavat. Vinkkejä ja muita kommentteja voi lähettää joko sähköpostitse osoitteeseen meri.liukkonen (miuku) gmail.com tai kirjoittaa tähän alle. Aurinkoa kesäkuuhun!
Tämän kirjoituksen pääkuvan kuvaaja: Meri Liukkonen, Kulttuurikuuri-blogin kirjoittaja. Ethän kopioi luvatta kuvia tästä blogista, kiitos!
KULTTUURIKUURI 