Ilmeikäs palvelija naurattaa monikerroksisessa brittikomediassa

Brittikomedian ystäviä hemmotellaan nyt Vantaalla. Teatteri Vantaa on tuonut Tikkurilassa lavalle oman versionsa William Douglas Homen klassikkonäytelmästä Kuningaskalastaja, joka tarjoilee peribrittiläistä huumoria ja tunnelmaa.

Juoni on sinänsä yksinkertainen. Kuuluisa kirjailija Sir Cecil elelee rauhallisesti talossaan palvelijansa Hawkinsin kanssa. Vuosikymmenet vierivät, kunnes tapahtuu jotain odottamatonta: kirjailijan nuoruudenrakastettu Evelyn jää leskeksi ja poikkeaa vierailulle suoraan miehensä hautajaisista. Seuraavaksi pohdiskellaankin, kuka lopulta rakastaa ketä ja saavuttaa onnen, miten Hawkinsin käy ja syttyykö Evelyn uudelleen kirjailijan charmille.

Kuningaskalastaja lienee suunnattu etenkin varttuneelle väestölle, sillä kaikki näytelmän henkilöt ovat selkeästi jo eläkeiässä. Minä ja ystäväni viihdyimme silti hyvin katsomossa koko parituntisen ajan. Kävelymatkan päässä Tikkurilan asemasta sijaitseva Silkkisali on mukavan intiimi ja tunnelmallinen. Näyttelijät pääsevät hyvin lähelle yleisöä, joten jokaisella eleellä ja ilmeellä on merkitystä.

Koko näytelmä pyörii kolmen näyttelijän voimin. Sir Cecilinä nähdään Seppo Maijala ja Evelyninä Anne Nielsen. Tämän pääparin välillä olisi voinut olla selvempää jännitettä. Maijalan ja Nielsenin näytteleminen oli myös ajoittain turhan tasapaksua ja varovaista, roolit olisivat tarjonneet enemmänkin tilaa revittelylle.

Toisaalta molemmat onnistuivat tuomaan hahmoihinsa yläluokkaista tyylikkyyttä ja hienostuneisuutta. Nielsen oli roolissaan suorastaan ihastuttava, ja Maijalakin hoiti osansa uskottavasti. Vahvasti dialogiin nojaavat kohtaukset olisivat kuitenkin kaivanneet lisää näkyvää tunnetta lavalle. Puhekohtauksissa juututtiin välillä hieman puuduttavaan toistoon ja osa kaksimielisyyksistä tuntui kömpelöiltä.

Näytöksen ehdottomaksi tähdeksi nousikin hieman yllättäen Ilkka Heiskanen palvelija Hawkinsina. Heiskanen irroitteli roolissaan kunnolla. Mitkä ilmeilyt, mikä heittäytyminen! Hän sai Hawkinsiin myös hienovaraista herkkyyttä ja moniuloitteisuutta, joiden ansiosta hahmo ei jäänyt pelkäksi karikatyyriksi.

Koko näytelmän huippuhetki oli ehdottomasti kohtaus, jossa Hawkins kuvailee hulvattomasti Sir Cecilin värikkäitä naisseikkailuja. Meno tuntui äityvän aina vain hullummaksi eikä yleisö voinut muuta kuin nauraa. Olisin mielelläni nähnyt vastaavaa enemmänkin. Heiskasen hullunkuriset ilmeet huvittavat minua edelleen.

Lavastus puolestaan on varsin koruton mutta toimii hienosti kaikessa yksinkertaisuudessaan. Pidin erityisesti äänimaailmasta ja siitä, miten esitys hyödynsi teatteritilaa lavan ulkopuoleltakin. Viimeistään lintujen liverrys siirsi katsojat Suomen synkästä syysillasta maaseudulle saarivaltioon.

Näytelmän kirjoittanut William Douglas Home (1912–1992) oli minulle nimeltä entuudestaan tuttu, mutta en ole tainnut vielä nähdä muita hänen töitään. Vuonna 1977 ilmestynyt Kuningaskalastaja on yksi näytelmäkirjailija-poliitikon noin viidestäkymmenestä teoksesta. Vantaalla nähtävän version suomennos on Terttu Savolan ja ohjaus Taneli Mäkelän.

Aiheillaan näytelmä tarjosi yllätyksiä. Aluksi vaikutti siltä, että kyse on erittäin perinteisestä, sovinnaisesta ja jopa vanhanaikaisesta tarinasta. Illan kuluessa sitä huomasi erehtyneensä, sillä mukana on myös hyvin ajankohtaisia asioita, joista on viimeksi kohistu tällä viikolla. Näytelmä oli myös yllättävän monikerroksinen, vaikka se pintapuolin saattaakin vaikuttaa aivan muulta.

Suosittelen Kuningaskalastajaa varsinkin jo elämää nähneille teatterin ystäville ja kaikenikäisille brittikomediasta pitäville. Liput esitykseen voisivat olla mainio lahja esimerkiksi avaramielisille isovanhemmille, jotka ikänsä puolesta saanevat tästä eniten irti. Nuoruus ei kuitenkaan ole mikään este teatterinautinnolle: jokainen löytänee näytelmästä itseään puhuttelevia teemoja ja voi nauttia ammattinäyttelijöiden laadukkaasta työstä.

Kuningaskalastaja Teatteri Vantaassa Tikkurilan Silkkisalissa tänä vuonna vielä to 4. joulukuuta. Esitykset jatkuvat kevätkaudella, lisätiedot Teatteri Vantaan kotisivuilta. Liput 27/25 euroa. Kesto noin 2 tuntia, 1 väliaika. Lue myös Teatteri Vantaan monivaiheisesta historiasta teatterin kotisivuilta! Kävimme katsomassa ke 19.11. esityksen. Kiitos Teatteri Vantaalle vapaalipuista!