Muutakin kuin muumeja: näyttely paljastaa Janssonin monipuolisuuden

Kasvoin muumien parissa. Nyt aikuisena rakastan Muumilaakson hahmoja vähintään yhtä paljon kuin lapsena. Tove Janssonin 100-vuotisjuhlanäyttely onkin ollut pakko nähdä -listallani reilut puoli vuotta, mutta vasta syyskuussa sain visiitin vihdoin aikaiseksi. Hyvä, että edes nyt, sillä Ateneumin näyttely Helsingissä avasi minulle aivan uusia näköaloja Janssonin elämään ja taiteeseen. Jos sinulta on vielä näyttely näkemättä ja haluat sinne mennä, varaudu jonoihin ja tungokseen.

MC
Tove Jansson: Varhaisia muumeja (ajoittamaton). Tampereen taidemuseo. © Moomin Characters™

Suomen rakastetuimmaksi taiteilijaksi tituleerattu Tove Jansson (1914–2001) oli minulle aiemmin tuttu lähinnä muumien luojana. Taidemuseossa yllätyin suuresti siitä, miten monipuolinen taiteilija hän lopulta olikaan.

Ja kuinka hämmästyttävän tuottelias! Jansson koristi jopa henkilökohtaisia kirjeitään pienin maalauksin ja piirroksin. Muumihahmojen ja -kertomusten luomisen lisäksi hän ehti olla vaikuttava taidemaalari, kuvittaja, kirjailija ja jopa poliittisten pilapiirrosten tekijä.

Ateneumin näyttely onnistuu tuomaan taiteilijasta esiin myös harvemmin nähtyä, yksityisempää puolta. Näyttely kattaa uran kaikki vaiheet ja kuljettaa kävijän läpi eri vuosikymmenten, maalaustyylien ja aiheiden.

Erityisesti hämmästyin siitä, miten abstrakteja teoksia Jansson maalasi 1960- ja 1970-luvuilla. Jo aiemmissa töissään hän tosin näyttää minusta leikkineen eri tyylisuunnilla ja kokeilleen niitä rohkeasti, silti oman otteensa säilyttäen.

1414-tove-jansson-tuoli
Tove Jansson: Tuoli (1968). Yksityiskokoelma. Kuva: Suomen Kansallisgalleria / Yehia Eweis © Tove Janssonin kuolinpesä

Pidin erityisesti Janssonin maalaamista muotokuvista. Niissä on inhimillistä lämpöä ja oivallusta. Jansson maalasi paljon myös asetelmia ja sisäkuvia, joissa nautin erityisesti niiden värikylläisyydestä. Eri vuosina ja vuosikymmeniä maalattuja omakuvia puolestaan olisin mielelläni tarkastellut vieretysten.

1416-tove-jansson-garm-rauhanenkeli
Tove Jansson: Garm-kuvitus (1940-luku). Yksityiskokoelma. Kuva: Suomen Kansallisgalleria / Jenni Nurminen © Tove Janssonin kuolinpesä

Huomasin tietäväni Janssonista vain aivan pienen pintaraapaisun verran. Kuulin nyt ensimmäistä kertaa, että taiteilija on sommitellut suuria seinämaalauksia, joissa aiheet liittyvät usein paratiisiin, juhliin tai vastaavaan.

Yllätyksenä tuli myös muun muassa se, miten rohkeasti hän on sodan aikaan ottanut kantaa yhteiskunnallisiin asioihin Garm-lehteen tekemissään kuvituksissa.

Näyttely on suorastaan hätkähdyttävän runsas, ja siinä riittäisi tutkittavaa varmasti tuntikausiksi. Erityisesti muumifani pääsee suorastaan paratiisiin. Kirjojen kuvitusta on erittäin kattavasti esillä, ja Janssonin muumipiirrokset ovat aina yhtä ihania.

Oli myös hauska nähdä kolmiulotteisia asetelmia, joita olin aiemmin nähnyt vain kirjoissa. Erityisen mielenkiintoiseksi koin ensimmäisen rakennetun Muumitalon, joka muuten on paljon monimutkaisemman oloinen kuin nykyään etenkin tv-sarjasta tunnettu, yksinkertaisen pyöreä talo.

Erityisen mielenkiintoiseksi koin ensimmäisen rakennetun Muumitalon, joka on paljon monimutkaisemman oloinen kuin tv-sarjasta tunnettu, yksinkertaisen pyöreä talo.

Pidän muumeista erityisesti siksi, että Janssonin luoma mielikuvitusmaailma on huikean monikerroksinen ja syvällinen. Se pursuaa seikkailuja ja antaa tilaa erilaisuudelle. Tapahtumat ja hahmot ovat sopivan rosoisia, elämänmakuisia mutta samalla myös satumaisen lumoavia. Vaikka tarinoissa tapahtuu hurjia ja kurjia juttuja, on kaikki lopussa kuitenkin hyvin. Tämä tuli mieleeni myös siksi, että Ylen verkkosivuilla julkaistiin hiljattain mielenkiintoinen kirjoitus siitä, miten Muumilaaksossa painitaan rankkojenkin ongelmien kanssa.

Näyttelyssä väenpaljous kävi lopulta liian ahdistavaksi, joten vierailuni jäi varsin lyhyeksi. Saan syyttää vain itseäni, mitä jätin näyttelyyn menemisen näin viime metreille.

Onneksi Janssonin töihin voi tutustua vielä Ateneumin näyttelyn jälkeenkin. Tampereen taidemuseossa on Muumilaakson pysyväisnäyttely, joka alkoi kovasti kiinnostaa. Ateneumin kotisivuilla kerrotaan varsin kattavasti Janssonin urasta. Kannattaa ehdottomasti vierailla myös 100-vuotisjuhlavuoden kotisivuilla. Sivustolla on paljon mielenkiintoisia linkkejä ja vinkkejä. 

Jansson kiehtoo minua myös henkilönä. Viimeistään joululomalla voisi olla kiva uppoutua taiteilijan elämäkertaan tai katsoa hänestä kertova dokumentti. Janssonin mielikuvitus ja oivalluskyky vaikuttavat olleen täysin ehtymättömiä.

Tove Janssonin 100-vuotisjuhlanäyttely Ateneumin taidemuseossa su 7.9. asti. Näyttely avattiin tämän vuoden maaliskuussa. Liput 12/10 e, alle 18-vuotiaat ilmaiseksi.

Tämän kirjoituksen pääkuvassa Tove Janssonin teos Perhe (1942) yksityiskokoelmasta Kuva: Suomen Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen, © Tove Janssonin kuolinpesä.

 

4 vastausta artikkeliin “Muutakin kuin muumeja: näyttely paljastaa Janssonin monipuolisuuden

  1. Muumit saa minut ihan hulluksi, erityisesti rakastan muumimukeja ja ymmärrän hyvin miksi niitä keräillään niin himona! Harmi, etten ehtinyt kuitenkaan käymään näyttelyssä.

    Muumipappa ja meri – suosittelen!

    Tykkää

  2. Minäkin yllätyin näyttelyssä, kuinka poliittisesti aktiivinen Tove Jansson olikaan. Arvostettavan rohkea nainen talentin lisäksi. Tämä näyttely on mielestän ehdottomasti hintansa väärti, joten hopusti käymään, jos joku vielä miettii menoa. 🙂

    Tykkää

  3. Jonot olivat kyllä eilen aivan käsittämättömät joskus kuuden aikoihin illalla. Venyivät jonnekin Makkaratalon kulmille. Mutta jos ehtii ja jaksaa jonottaa, näyttely on ehdottomasti kaiken vaivan arvoinen. Mikähän siinä onkin, että ihmiset – minä myös – heräävät aina aivan viime hetkellä tämmöisiin juttuihin?

    Näyttelyn perusteella Tove Jansson tunnetaan nykyään vähän liikaakin pelkästään muumeista. Minusta hän ansaitsisi tulla paremmin tunnetuksi esimerkiksi juuri poliittisena toimijana myös.

    Tykkää

  4. Oli mukavaa lukea monipuolinen arviosi. Kävin itse näyttelyssä kesäkuussa, jolloin oli aika rauhallista. Toven tuotteliaisuus ja monialaisuus yllättivät itsenikin, vaikka tiesinkin ennestään mm. hänen seinämaalauksistaan ja kuvitustöistään. Oli ilahduttavaa huomata, kuinka poliittinen ja rohkea satutäti oli lehden kansikuvituksissaan!

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s