”Milloinkas olet ajatellut mennä naimisiin ja hankkia lapsia?” Tämä lause taitaa olla tuttu monille kolmekymppisille naimattomille naisille ja miehille. Koreografi Leena Harjunpää kyllästyi sukulaistensa uteluihin ja päätti toteuttaa heidän toiveensa omalla tavallaan. Tervetuloa siis häihin, joissa juhlan keskipisteitä on vain yksi!
Häät all by myself –nykytanssiteosta pääsee toukokuussa seuraamaan Helsingissä Kaapelitehtaalla. Harjunpää tarjoilee häävieraille ensin boolia ja pitää sitten tietysti hääpuheen, jossa kertoo tuntemuksiaan tänä suurena päivänä. Tämän jälkeen hän käy vimmaisesti liikkuen läpi polttareihin ja häihin liittyviä perinteitä ja rituaaleja nokkosilla istumisesta hääkimpun heittämiseen, ja yleisöä naurattaa.
Häät all by myself nostaakin esiin kysymyksen siitä, pitääkö kaikkien aina kulkea samaa tietä vai voisiko tehdä rohkeasti toisin. Esitys etenee kohtauksittain. Välillä on täysin selvää, mistä on kyse, mutta ajoittain teos on varsin viitteellinen ja vaatii enemmän katsojan tulkintaa. Toisaalta aina on vapaus vain nauttia tanssista ja jättää liiat ajatukset pois.
Minulle esityksen huippuhetkeksi nousee morsiamen villi ja itsevarma häätanssi sen jälkeen, kun hän on juuri saanut sormuksen sormeensa. Heikki Hautajoen suunnittelema voguing-koreografia on monipuolinen, mielenkiintoinen ja oivaltava. Muotimaailmasta inspiraationsa saanut voguing on näyttävä ja Suomessa yhä verrattain uusi tanssilaji. Hauskaa, että sitä on keksitty yhdistää tähän teokseen!
Harjunpää onnistuu tekemään häistään intiimin, persoonallisen ja lämminhenkisen tilaisuuden. Hänen katseestaan ja liikkeistään välittyvät kiehtovasti voima ja itsenäisyys. Vieraat istuvat puolikaaressa esiintymistilan ympärillä, ja tilan takaosassa koristeina on runsaasti valkoisia ilmapalloja. Karun vetoava Turbiinisali on juuri sopiva esityspaikka tällaiselle teokselle. Pidin paljon myös Harjupään asusta, jossa yhdistyvät hempeät värit, naisellisuus ja uudenaikaisuus.
Yleinen ajatustapa edelleen on se, että pariton ihminen on jollakin tavalla puolikas ja ihmisestä tulee jotain enemmän, kun hän ei ole enää pelkkä ”minä” vaan myös osa yksikköä nimeltä ”me”. Ihmisten odotetaan yhä noudattavan perinteistä kaavaa ja perustavan perheen. Häät all by myself tarjoaa tähän vastauksena riemastuttavan ja elämäniloisen julistuksen siitä, kuinka itsekseenkin on kokonainen ja voi valita, miten toteuttaa tai on toteuttamatta erilaisia yhteiskunnallisia rituaaleja ja perinteitä. Ajatus itsensä kanssa naimisiin menemisestä ei ole mitenkään tavaton, vaan vitsinä olen kuullut sen myös aiemmin varmaan juuri kolmekymppisten naisten suusta. Harjunpään seremonia on kuitenkin sopivasti perinteinen ja sopivasti rituaaleja uudistava.
Erityisen paljon samaistumispintaa teos tarjonnee luonnollisesti kolmekymppisille sinkuille, mutta uskon esityksen olevan voimauttava kokemus kaikenikäisille siviilisäädystä riippumatta. Se juhlistaa minuutta, ihmisen oikeutta ja iloa olla sellainen kuin on. Kolmen vartin hääseremonian jälkeen Kaapelitehtaalta kävelee pää pystyssä ja virkistyneenä ulos.
Häät all by myself Kaapelitehtaan Turbiinisalissa (Tallberginkatu 1, Helsinki) vielä 7., 9. ja 10. toukokuuta klo 19. Esityksen kesto noin 45 min, ja siinä puhutaan suomea ja englantia. Vain täysi-ikäisille. Peruslippu 18 e, alennuslippu 10 e opiskelijoille, eläkeläisille, työttömille, lehdistölle, siviili- ja asepalvelua suorittaville sekä tanssi- ja teatterialan ammattilaisille. Lisätiedot Leena Harjunpään kotisivuilta. Liput Holvista. Tämän kirjoituksen pääkuva: Miso Macura.
Kävin katsomassa teoksen sen ensi-illassa 5.5.2017. Kiitokset Leena Harjunpää Co:lle vapaalipusta esitykseen!
Työryhmä:
Koreografia ja tanssi: Leena Harjunpää
Äänisuunnittelu ja musiikki: Jouni Tauriainen
Valo- ja tilasuunnittelu: Eero Erkamo
Pukusuunnittelu: Sarune Peciukonyte
Voguing-koreografia: Heikki Hautajoki
Tuotanto: Leena Harjunpää Co
KULTTUURIKUURI 