Pakopeli 4/?: Korjaamolla maailmanloppu tulee valoisana ja siistinä

Kun on pelannut kolmea tosielämän pakopeliä, alkaa olla jo hieman joitain kokemuksia, joita vertailla keskenään. Reilu viikko sitten oli neljännen pelin aika. Tällä kertaa kokosin joukkoni Töölöön Korjaamolle, jossa avattiin maaliskuun lopussa paikan ensimmäinen peli Apocalypse. Apokalypsi, maailmanloppu, miten nimen haluaakaan suomentaa – lupaavalta se kuulostaa joka tapauksessa!

Pelissä liikutaan maailmanlopun tunnelmissa ja ratkaistaan eri uskontoihin liittyviä mysteerejä. Pelipaikkana on uskontoja esittelevä museotila, jonka seiniä on töhritty erilaisilla viesteillä.

Ennen arviota taas vähän taustatietoja:

*** Tämä on tosielämän pakopeleistä kertovan arviosarjan neljäs osa. Lue ensimmäinen osa (Escape Room Helsinki: Dinner Party) ja tietoa peleistä ylipäätään täältä. Lue myös nämä: toinen osa (Labyrinth Games: Internship) ja kolmas osa (InsideOut Escape Games: Escape from the surprise party).***

Kavereikseni sain Teenan, Margaretan, Kirmon ja Jaakon. Heistä kukaan ei ollut pelannut aikaisemmin mitään tosielämän pakopeliä.

Kokonaisuutena elämys jäi kaikkien mielestä ikävä kyllä vähän laimeaksi. Tehtävät osoittautuivat liian samankaltaisiksi, sillä aika paljon sai esimerkiksi ihan vain mekaanisesti etsiä piilotettuja avaimia eri paikoista. Aivonystyröille olisi voinut olla enemmänkin haastetta.

Eniten pidin aivan pelin ensi minuuteista. Meidät johdatettiin pieneen huoneeseen, josta piti sitten selvittää tiensä eteenpäin. Arvoitukset olivat minustakin uudenlaisia ja sopivan haastavia, ja koimme palkitsevia oivalluksen hetkiä pienen pohdinnan jälkeen. Alku loi ehkä kuitenkin hieman liian suuret odotukset jatkolle.

Onneksi pelissä oli silti myös myöhemmin joitakin todella mielenkiintoisia ja omaperäisiä arvoituksia. Yksi tehtävistä oli sinällään looginen, mutta vaati uskomista siihen, että mikä tahansa on mahdollista. Sen kanssa jouduimme hetkeksi jumiin. Kun oikea ratkaisu lopulta löytyi, oli yllätys ja siitä seurannut reaktiomme melkoinen.

Pyysimme yhden kerran vihjettä. Lopulta pääsimme reilussa puolessa tunnissa ulos, vaikka emme löytäneet kaikkia avaimia. Palasimme siksi takaisin, etsimme loputkin avaimet, ja olimme silti selvästi alle kolmessa vartissa ulkona. Peli oli kaikkien mielestä meille hieman liian helppo. Viimeisen oven avaaminen herättikin lähinnä ihmetyksen siitä, että tässäkö tämä nyt oli.

Korjaamon maailmanloppu oli aivan liian valoisa ja siisti. Ehkä pimeän aikaan tilat ovat tunnelmallisemmat? Pengottavaa ainakin olisi voinut olla enemmän, samaten jotain maailmanlopun paniikkiin viittaavaa. Lisää kirjoituksia seinille, jotain rikottuja esineitä, ylipäätään mitä vain, joka olisi viestinyt siitä, ettei kyseessä ole mikään ihan jokapäiväinen juttu.

Pengottavaa ainakin olisi voinut olla enemmän, samaten jotain maailmanlopun paniikkiin viittaavaa.

Minulle ja muillekin jäi kuva, että huone on toteutettu ehkä vähän kiireessä ja museotila muutettu pelitilaksi suhteellisen pienellä budjetilla. Muissa kokeilemissani paikoissa oli kaikenlaisia erikoisefektejä, täällä oikeastaan ei. Myös kokonaiselämykseen oli muualla panostettu enemmän. Parhaimmillaan peli alkaa jo osin ennen tilaan astumista ja fiilis jatkuu tunnin jälkeenkin, mutta Korjaamolla näin ei käynyt.

Ikävä kyllä Apocalypse ei herättänyt kenessäkään samanlaista palavaa intoa kuin aiemmin pelaamani pelit. Kaikille meille jäi silti olo, että haluaisimme vielä pelata toistakin tosielämän pakopeliä. Aika kului jälleen kerran todella nopeasti ja arvoitusten parissa oli hauskaa. Ehdottoman positiivinen kokemus siis, mutta jätti myös parantamisen varaa.

Näistä neljästä ensimmäisestä pelistä suosikkini on edelleen Labyrinth Gamesin mielisairaalaan sijoittuva Internship. Haluan kuitenkin korostaa sitä, että nämä ovat hyvin henkilökohtaisia makuasioita. Minusta mahtava peli ei välttämättä miellytä jotakuta toista teemaltaan, ja sama toimii tietysti myös toisinpäin. Internship jäi kuitenkin mieleen kaikista jännittävimpänä ja eniten tunteita herättäneenä pelinä.

Nyt vuorossa on pieni tauko pakopeleistä. Testailu ei silti suinkaan lopu. Minua houkuttaa tällä hetkellä kovasti esimerkiksi lastenhuoneen synkkiin puoliin vievä peli Child’s Play Herttoniemessä, ja onpa vielä kokeilematta myös yksi toinenkin tänä keväänä avattu pelikeskus. Tosielämän pakopeleistä innostuneille on Helsingissä jo paljon vaihtoehtoja!

Escape Room Korjaamo, Töölönkatu 51. Tarjolla yksi peli, Apocalypse. Toukokuussa aukeaa toinen, Hypnoosihuone, ja myöhemmin vielä kaksi lisää. Hinnat 130 e/ryhmä. Ryhmässä vähintään kaksi ja enintään kuusi pelaajaa. Ei ikärajaa, mutta lasten kannattaa mennä pelaamaan vain aikuisten kanssa. Kesto 60 min. Lisätiedot ja varaukset kulttuuritehdas Korjaamon kotisivuilta. Tsekkaa myös Escape Room Korjaamon Facebook-sivu. 

Kiitokset Korjaamolle ilmaisesta pelikerrasta! Tämän kirjoituksen pääkuva: Escape Room Korjaamo.