Burleski hämmensi ensikertalaiset: Flirttiä, tanssia ja riisumista

Apua, mihin mä katson! En mä voi tuijottaa tuonne!  Tässä minut moneen kertaan vallannut ajatus, kun olin katsomassa burleskia Helsingissä helmikuisena torstaina. Edessä olivat milloin paljaat, pelkkien tasselien peittämät rinnat, milloin pieneen kangaspalaan verhotut pakarat.

Burleskineitsyyteni katsojana lähti ravintolalaiva Wäiskin ruumassa, jossa kotimainen burleskitähti Bettie Blackheart on hiljattain alkanut järjestää kuukausittaista klubi-iltaa. Pirates Pleasures tarjoaa pari tuntia esityksiä ja muuta viihteellistä ohjelmaa. Blackheart kertoili esitysten välissä tarinoita ja piti kaksi kilpailua katsojille. Uskaltauduin kisoista toiseen ja tulin siinä jaetulle ensimmäiselle sijalle. Tehtävänä oli kävellä syntisesti. Aika jännittävä tilanne, kun ympärillä oli selkeästi burleskiin hyvinkin syvästi vihkiytynyttä yleisöä.

Selvennetään vähän. En siis ollut katsomassa mitään strip tease -esityksiä, vaikka moni virheellisesti burleskin niihin yhdistääkin. Kyseessä on eräänlainen viihteen- tai jopa taiteenmuoto, johon kuuluu flirttailua pilke silmäkulmassa, paljon huumoria ja säihkettä, viettelyä liikkein ja katsein, iloa, tanssia, musiikkia, keimailua sekä näyttäviä asuja, hiuksia, meikkejä ja rekvisiittaa. Burleski syntyi nykymuodossaan joskus maailmansotien välissä, ja strippaus on kehittynyt siitä.

Burleski on siis paljon muuta kuin pelkkää vaatteiden riisumista. Näkemäni perusteella se on itsevarmuutta ja niin tiiviitä katsekontakteja, ettei tällainen äkillisen ujouskohtauksen saanut ensikertalainen oikein vielä ollut niihin valmis. Terveisiä tuohon katsekontaktiin liittyen etenkin SirWilly Waterlilylle, heh!

Tasselit taas ovat pienet, rinnanpäät peittävät koristeet, joissa olevia tupsuja burleskiesiintyjä voi heiluttaa rytmikkäästi – ja usein viimeinen vaatekappale, jonka esiintyjä jättää ylävartaloaan peittämään. Vaikka olin sinänsä tietoinen tasseleista ja siitä, että burleskiin kuuluu riisuutuminen, yllätyin kovasti. En todellakaan osannut odottaa, että esiintyjät jättäisivät niin vähän päälleen. Ei osannut seuralaisenikaan.

Viihde alkaa jo esiintyjien taiteilijanimistä, jotka ovat kerrassaan hykerryttäviä. Tällä kertaa Wäiskillä nähtiin Masha De Bordeaux, Pepper Sparkles, Dahlia Darkstorm, Amy N. Joy, Ansa Ikoni, Cherry Turbo-Cherry Dee ja tietysti illan emäntä Bettie Blackheart. Ainoana miehenä esiintyi jo mainittu, erittäin intensiivisen katseen yleisöön luonut SirWilly Waterlily. Näkemäni ja kuulemani perusteella burleskin ympärille taitaa olla syntynyt ihan oma alakulttuurinsa, joka kerää yhteen samanhenkisiä ihmisiä. 

Jokaisella klubi-illalla on oma teemansa, tällä kertaa se oli synti. Teema näkyi esityksissä vain löyhästi. Esiintyjät olivat myös varsin eritasoisia. Toisten esitys kertoi kokonaisen tarinan, joidenkin näytti typistyvän vähän liian paljon pelkkään riisuutumiseen. Illan itsevarmimmat ja siten lumoavimmat show’t nähtiin luultavasti koko joukon kypsyneimmiltä esiintyjiltä. Ikä tuo selvästi karismaa. Pidin myös paljon Pepper Sparklesin hienovaraisen viettelevästä Mata Hari -tribuutista. Mata Harin asukin oli upean säihkyvä. Ylipäätään oli huikeaa katsella esiintyjien upeita vaatteita, meikkiä ja hiuksia – ne oli kaikki laitettu oikein viimeisen päälle, kirkkaanpunaista glitter-huulipunaa myöten.

Oli myös erittäin voimauttavaa nähdä lavalla pienissä pukeissa erilaisia ja erikokoisia naisia, jotka olivat selvästi terveellä tavalla ylpeitä itsestään ja kehoistaan. Burleskissa näyttää oikeastaan olevan hyötyä siitä, jos on hieman pyöreyttä. Ihailen ja hieman kadehdinkin esiintyjien itsetuntoa. Tällaiset esitykset voisivat saada kritiikkiä siitä, että ne alistavat lavalle nousevat ihmiset pelkiksi objekteiksi, katseen kohteiksi. Voin kuitenkin vakuuttaa, että esiintyjät ovat erittäin aktiivisia tekijöitä, tilanteen herroja ja rouvia. Mikä naiseuden, mieheyden ja ruumiillisuuden ilo esityksistä parhaimmillaan välittyikään!

Hieman hämyinen ruuma sopi burleski-illan näyttämöksi erittäin hyvin. Tunnelma oli intiimi, ja esiintyjät pääsivät suorastaan hirvittävän lähelle yleisöä. Varsinkin tästä syystä oli samaan aikaan sekä erittäin hämmentävää että viihdyttävää katsoa esityksiä. En myöskään ollut ennen tajunnut, että burleskissakin voi käyttää hyvin erilaisia kappaleita taustamusiikkina ja esiintyä niin hurjana mimminä, suloisena lettipäänä kuin tyynenä viettelijättärenä. Ansa Ikoni toi mieleen Suomi-filmit niin nimellään kuin show’llaan, kun hän vietti lavalla pyykkipäivää.

Yleisö koostui ilmeisesti etenkin esiintyjien ystävistä, perheistä ja tutuista sekä burleskin harrastajista, eikä tällä kertaa tainnut olla paikalla muita ensikertalaisia kuin minä ja naispuolinen seuralaiseni. Meidän epäuskoisen hämmentyneet ilmeemme varmaan paljastivat sen, ettemme ihan odottaneet näkevämme niin paljoa alastonta ihoa kuin lopulta näimme. Kokemus oli kuitenkin hauska, mieleenpainuva ja lämminhenkinen! Olisimme kaivanneet vain tiiviimpää pakettia: selvästi vähemmän puhetta, ehkä enemmän ja tasalaatuisempia esityksiä sekä lyhyempää väliaikaa. Klubin idea kyllä toimii hienosti, sillä ilta ei veny niin pitkäksi, etteikö laivalle voisi lähteä keskellä työviikkoa. Vielä olisi silti varaa tiivistää.

Lopuksi muita asioita. Lähiviikoista on tulossa varsin kulttuuripitoisia, ja lupaan päivittää blogia tiheämmin kuin helmikuussa. Tosi monipuolinen kattaus tulossa! Haluan myös vinkata muutamasta mielenkiintoisesta tapahtumasta, joihin en ikävä kyllä itse ehdi: Ensinnäkin Tiedekeskus Heurekassa Vantaan Tikkurilassa vietetään maaliskuun ensimmäisenä lauantaina K-18-iltaa teemalla avaruus ja seksi. Oo, mitkä aiheet! Ihan hullu yhdistelmä, mutta juuri sellaisista pidän. Ilta avaa neliosaisen Avaruus- ja seksimatka 2015 -tapahtumasarjan. Ainakin yhteen tapahtumista minun on pakko päästä mukaan!

Toiseksi suosittelen osallistumaan Kotiteatterifestivaaleille katsojana Helsingissä. Festari muuttaa kodit näyttämöiksi ja jatkuu vielä loppuviikon ajan. Sain kaverilta tästä vinkin muutama päivä sitten. Silloin melkein kaikki näytökset oli jo loppuunmyyty, mutta kannattaa tsekata tilanne tai ainakin pistää tämä tapahtuma korvan taakse, niin kuin itse aion tehdä.

Kolmas vinkkini liittyy suoraan burleskiin. Helsingissä vietetään nimittäin parhaillaan Helsinki Burlesque Festivalia, jonka osa Pirates Pleasures -klubikin nyt oli. Festareilla riittää paljon erilaista ohjelmaa juuri nyt ja lähipäivinä. Mene ja katso, hämmennytkö!

Burleskitanssia taas voi harrastaa ainakin pääkaupunkiseudulla jo useammassa paikkaa. Tunneilla tanssitaan ja keimaillaan, mutta ei riisuuduta. Kävin tammikuussa EtnoFitnessin burleskitunnilla. Oli yllättävän vaikeaa ja hauskaa. Liikuntana en tästä kauheasti innostunut, sillä pidän enemmän burleskitanssia vauhdikkaammista ja hikisemmistä lajeista.

Minua kiinnostaisi myös kuulla, mitä mieltä te lukijat olette burleskista. Kiinnostaako vai ei? Miksi? Hämmentääkö?

Pirates Pleasures -burleskiklubi ravintolalaiva Wäiskissä Helsingin Hakaniemessä (Hakaniemenranta 11) seuraavan kerran to 12. maaliskuuta, teemana tuolloin taide. Myöhemmin klubi järjestetään to 9. huhtikuuta, 14. toukokuuta ja vielä 11. kesäkuuta. Ovet auki klo 19, show alkaa klo 20. Liput ovelta 15 e, ei ennakkomyyntiä. Klubin Facebook-tapahtumasivulla luvataan, että jos ihossa komeilee merirosvoaiheinen tatuointi, pääsee sisään 10 eurolla.

Kävin klubilla to 19. helmikuuta. Kiitos Bettie Blackheartille lipuista! Tämän kirjoituksen pääkuvassa Pepper Sparklesin tribuutti Mata Harille. Kuva: Jari B. Miettinen.