Kulttuurikuuri testasi uutuuskonseptin: Yllätysillallinen ilahduttaa kokeilunhaluisia

Maistuisiko yllätyslounas tai -illallinen? Minulle maistui, joten tällä kertaa leikin täällä Kulttuurikuurissa ravintola-arvostelijaa. Pääsin kokeilemaan Extemporen tänä keväänä lanseeraamaa konseptia Yllätysillallista. Kun koko blogin ideana on kokea jotain uutta, ei kieltäytyminen käynyt mielessäkään. Lisäksi rakastan ruokaa ja söisin mielelläni paljon nykyistä useammin ulkona, jos rahatilanne sen sallisi.

Kulttuurin äkkilähdöt lienevät Extemporen kävijöille jo tuttuja, mutta tästä keväästä lähtien sivuilta on voinut ostaa tosiaan myös Yllätysillallisia. Konsepti on yksinkertainen: sinulle kerrotaan etukäteen vain ravintolan tyyli ja varauksen alkamisaika. Kun ostat illallisen tai lounaan, pääset syömään keittiömestarin valitseman yllätysmenun. Annos paljastuu vasta, kun se tarjoillaan valmiina pöytään.

Saat valita liha-, kala- tai kasvisvaihtoehdon. Mahdolliset erityisruokavaliot on merkitty jokaiseen ilmoitukseen erikseen. Valittavana on yhden tai useamman ruokalajin yllätyksiä, erilaisia hintaluokkia ja monenlaisia ravintoloita. Tarjouksia on joko yhdelle tai kahdelle hengelle.

Pääsin kokeilemaan konseptia huhtikuisena torstaina lounasaikaan. Seurakseni sain Extemporen ihanan Eeron ja minulle uuden tuttavuuden, yrittäjä Dick Lindertzin. Dick kirjoittaa ruokaan keskittyvää Mukana Maku -blogia ja tuntuu olevan muutenkin monessa mukana niin ruoka- kuin media-alalla.

Tapasimme Senaatintorilla. Sieltä Eero johdatti meidät jalkaisin Kauppatorin kulmalle ravintola Sassoon, joka on erikoistunut pohjoisitalialaiseen ruokaan. En ollut aiemmin käynyt Sassossa, mutta lounasseuralaisilleni paikka oli entuudestaan tuttu.

Meidät otettiin heti lämpimästi vastaan ja johdatettiin valoisaan pöytään ikkunoiden viereen. Alkuruoka tarjoiltiin pian. Annos oli todella kauniisti aseteltu ja herkullinen. Saimme nautiskella artisokansydämiä ja munakoisokaviaaria. Mukana oli myös kirsikkatomaattia, tuoreita yrttejä ja hauskana yksityiskohtana sipsejä – erittäin rapsakoita ja hyviä sipsejä, ei siis mitään peruslastuja!

Alkuruoka näkyy tuossa tämän artikkelin pääkuvassa. Annos hurmasi koko pöytäseurueemme keveällä raikkaudellaan ja tasapainoisilla mauillaan. Lisäksi pöydässä oli toki myös leipää ja voita koko aterian ajan.

Pääruoaksi minä ja Eero söimme kalaa, Dick puolestaan lihaa. Eero ja minä saimme samat annokset. Varsinainen yllätys oli, kun lautasiltamme paljastui puna-anturaa. Joskus olin kalalajin nimen kuullut sentään, mutta mitään mielleyhtymiä se ei herättänyt. Puna-anturan seurana oli savoijinkaali-rusinapaistosta sekä viinirypäleitä niin halkaistuna kuin kastikkeena.

Sitruunavoissa paistettu, kullanruskean pinnan saanut vaalea kala oli täydellistä ja kasvikset herkullisia. Joillekin kaali tai rusinat ovat inhokkiruokaa, minä taas pidän kovasti molemmista. Annos oli kuitenkin minun makuuni turhan makea pääruoaksi. Olisin kaivannut siihen lisää raikkautta ja ainakin ripauksen vielä jotakin suolaista.

Puitteet onnistuneelle lounaalle olivat kuitenkin erinomaiset. Sasso on upea ja tyylikäs paikka. Sinne voisi mielestäni viedä huoletta vaativatkin bisnesasiakkaat, ja toki arvokas miljöö sopii erinomaisesti myös romanttiselle illalliselle. Tavalliseen arkeen ravintola tuo mukavan luksusvivahteen. Pukeutua kannattaa aika siististi, lounasaikaan enemmistö asiakkaista tuntui olevan pukumiehiä. Sijainti on ihanteellinen, lähellä oikeastaan kaikkea. Palvelu oli erittäin ystävällistä.

Koko Yllätysillallinen-konsepti on kovasti mieleeni. Olen juuttunut tilaamaan aina saman annoksen ainakin kiinalaisessa ja nepalilaisessa ravintolassa, ja muutenkin tulee turhan arasti kokeiltua uusia ruokalajeja. Yllätysillallinen pakottaa ainakin ulos näistä tutuista kuvioista.

Jos on kovin valikoiva ja inhoaa monia ruoka-aineita, saattaa pettyä. Monenlaisista mauista pitävän uskon puolestaan yllättyvän iloisesti lähes satavarmasti. Vaikka kuvista voisi luulla toisin, mekään emme muuten lopulta syöneet tai liikkuneet silmät sidottuina. Yllätyselementti kuitenkin säilyi hienosti siitä huolimatta! Suosittelen Yllätysillallisia kokeilunhaluisille ja ennakkoluulottomille herkkusuille, jotka haluavat pieniä yllätyksiä elämäänsä ja maistella kenties jotain aivan uutta.

Loppuun vielä muutama sana lähiaikojen kulttuurikattauksesta. Seuraavaksi on vuorossa pakopelisarjan neljäs osa, julkaisen sen vielä tällä viikolla. Ensi viikko taas alkaa Kansallisteatterin kovasti kehutulla SLAVA! Kunnia. -musiikkinäytelmällä. Heti sen jälkeen on puolestaan vuorossa pitkästä aikaa balettia. En ole tänä vuonna ehtinyt vielä kertaakaan Oopperataloon, ja huomasin ikävöiväni sen tunnelmaa. Ensi perjantaina ei tarvitse enää ikävöidä, sillä pääsen Kesäyön unelman ensi-iltaan. Odotan sitä jo kovasti! Yritän kirjoittaa Kulttuurikuuriin illasta mahdollisimman pian.

Kuinkas moni teistä lukijoista olisi valmis kokeilemaan yllätysillallista tai -lounasta, jossa ruokalaji tosiaan selviää vasta silloin, kun se tarjoillaan pöytään? Onko joku teistä jo ehtinyt testata Extemporen konseptin?

Extemporen Yllätysillallisiin ja kulttuurin äkkilähtöihin pääset tutustumaan Extemporen verkkosivuilla. Kiitokset Sassolle, Extemporelle, Eerolle ja Dick Lindertzille herkullisesta lounaasta ja hyvästä seurasta!

Tämän blogipostauksen kuvat ovat blogin pitäjän omaisuutta. Ethän kopio kuviani luvatta, kiitos!